Heikoin tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa
Suomen työikäinen väestö hupenee kiihtyvällä tahdilla. Ennusteiden mukaan vuoteen 2020 työikäisten määrä vähenee noin 150 000 hengellä eli noin Oulun kaupungin asukasluvun verran. Rajuinta väheneminen on Itä-Suomessa ja Lapin itäosissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius pitää tilannetta huolestuttavana. Hän arvioi, että parinkymmenen vuoden päästä Suomen huoltosuhde on EU-alueen heikompia, ellei jopa heikoin.
– Suomen tilanne on samankaltainen kuin Italiassa ja Saksassa. Meillä tämä tulee ensimmäisenä vastaan näin rajuna. Tosin tilanne saattaa hieman kohentua suhteessa muihin EU-maihin vuonna 2040, Kavonius arvelee.
Vuonna 2030 arvioidaan olevan sataa työikäistä kohti jo yli neljäkymmentä yli 64-vuotiasta.
Kaikkein heikoin tilanne on Itä-Lapin, Pielisen Karjalan ja Joutsan seutukunnissa, joissa sataa työikäistä kohti on lähes saman verran yli 64-vuotiaita.
Kavoniuksen mukaan ongelmallisia kuntia löytyy jo nyt varsinkin Lapin ja Joutsan seutukunnan alueella. Pohjois-Suomessa työväestön määrän hupeneminen johtuu nuorten muuttoliikkeestä.
– Siellä on yksittäisiä kuntia, joissa ikärakenne on aivan vino. Nuorten saamiseksi takaisin pitäisi olla riittävän isot työmarkkinat, Kavonius sanoo.
Muuttoliike jatkuu
Kavoniuksen mukaan on selvää, että keskittyminen kaupunkiseuduille jatkuu voimakkaana.
– Ainoa tapa pienissä kunnissa on keskittää palveluja, jotta ne saadaan tuotettua. Tai sitten tuottaa palvelut uudella tavalla.
Tämä voi tarkoittaa Kavoniuksen mukaan internetin käyttämistä hyväksi niissä palveluissa, joissa se on mahdollista.
– Kauppapalvelut ja hyvinvointipalvelut alkavat siirtyä nettiin. Jos on kiertäviä kauppa-autoja, miksei voisi olla myös kiertäviä terveyskeskuksia. Yhteiskunnan, ja valtion, täytyy tulla apuun tuottamaan palveluja.
Työvoiman väheneminen koskee erityisesti hoivasektoria. Kymmenessä vuodessa nykyisestä henkilökunnasta noin puolet siirtyy eläkkeelle. Pätevän henkilöstön saaminen on jo ongelmallista useissa pienissä kunnissa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Vaikka huoltosuhteen kasvu tuokin tulevaisuudessa suuria ongelmia maaseutualueelle, ikääntyminen tuo myös työpaikkoja.
– Hoivapalveluita tarvitaan, kun keskimääräinen elinikä kasvaa. Eläkeläiset ylläpitävät kysyntää. Jotkut kunnat ovat jo tarttuneet tähän, Kavonius kertoo.
Hänen mukaansa maahanmuutto voisi vahvistaa heikoimpia alueita. Kavonius kertoo, että Suomen maaseudulla nähdään jo paljon maahanmuuttajia, kun aiemmin heitä on tullut enimmäkseen pääkaupunkiseudulle.
– Esimerkiksi Itä-Suomessa maatilatalous on muuntumassa koko ajan bisnestyyppisemmäksi ja maatilat työllistävät ulkopuolista väkeä.
Luonnonvarat ovat pienten kuntien mahdollisuus
Syrjäiset maaseutualueet voivat menestyä, mutta se vaatii Kavoniuksen mukaan suuria muutoksia. Esimerkiksi luonnonvaroja tulisi käyttää paremmin hyödyksi. Maaseudulla on aiempaa paremmat mahdollisuudet pärjätä uusiutuvan energiankäytön saralla.
Myös kaivosteollisuus on tärkeä heikkenevien alueiden kehitykselle.
– Talvivaaran kaivos muutti Kainuun työllisyyttä. Samankaltaisia uusia mahdollisuuksia voi tulla, mutta kaikkia alueita ne eivät koske. Yleissuuntauksena on, että maaseutu tyhjenee.
lehti 