Hallitusneuvottelujen etenemiseen saadaan iltapäivällä lisätietoa, kun hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää tiedotustilaisuuden. Varsinaisiin neuvotteluihin lähtevät puolueet selviävät vasta ensi viikolla, tänään Orpo kommentoi puolueiden kokoomukselle antamia vastauksia.
1. Pohja on aidosti auki – ehkä
Tiedotusvälineiden analyysien perusteella eniten kannatusta kokoomuksessa on hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa. Se edellyttäisi myös ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n ja kristillisten lähtemistä mukaan hallitukseen.
RKP on eduskunnassa seitsemänneksi suurin puolue, mutta nyt sillä on melkoiset valttikortit käsissään. Ilman puoluetta ei oikeistohallitusta synny. Tämän se on myös tehnyt tiettäväksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoikin eilen Helsingin Sanomille, että jos RKP ei muuta maahanmuuttokantojaan, on hallitusyhteistyö mahdotonta.
– Linjaukset menevät jopa vasemmistopuolueista ohi. Tunnustelija toki päättää, millä porukalla aloitetaan, Purra kommentoi HS:lle.
Siksi ei olekaan ihme, että tiedotusvälineissä on myös spekuloitu sinipunan mahdollisuudella. Jotkut sosiaalisen median irvileuat ovat huomauttaneet, että analyyseissa sinipuna- ja oikeistohallitus vuorottelevat.
SDP:ssä hallitushaluja kokoomuksen kanssa on. Tunnetusti talouspoliittiset linjat ovat erilaiset, mutta niin ikään tunnetusti eriävät mielipiteet on myös mahdollista saada soviteltua yhteen.
2. Kynnyskysymykset
Perussuomalaisilla on kolme kynnyskysymystä, joista yksi on todennäköisesti hyvin vaikea kokoomukselle – yksi puolestaan hyvin ristiriitainen. Vaikea on vaatimus, että Suomi ei saa hyväksyä eikä edistää EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.
Kokoomus ei itsekään kannata EU:n yhteisvelkaa, mutta kuten koronakriisissä nähtiin, tulee joskus vastaan tilanteita, jotka vaativat nopeaa reagoimista. Koronakriisissä EU rakensi nopeasti yhteisvelkaan perustuvan elvytyspaketin, joka vaati jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Jos Suomi olisi esimerkiksi kaatanut elvytyspaketin, olisi unioni voinut syöksyä syvään kriisiin.
Seuraavien neljän vuoden aikana on hyvin mahdollista, että EU rakentaa uudenlaisia mekanismeja, joilla Euroopan riippuvuutta esimerkiksi Kiinasta pyritään vähentämään. Tällöin kategorinen EI kaikille EU-esityksille on hyvin vaikea lähtökohta.
Perussuomalaisten toinen kynnyskysymys puolestaan kuuluu ”Julkisen talouden kestävyys on varmistettava ja kansalaisten ostovoimaa on vahvistettava”. Jos julkista taloutta lähdetään nopealla tahdilla tasapainottamaan, on kansalaisten ostovoiman vahvistaminen samaan aikaan käytännössä mahdotonta. Leikkaukset eivät ostovoimaa lisää, joskin moniin ne eivät välttämättä osu.
Demarien kynnyskysymyksissä vaaditaan, ettei sote-palveluista, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta saa leikata. Puolue vaatii myös ihmisarvon kunnioitukseen ja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan sitoutumista. Kolmas kynnyskysymys vaatii edistämään ”sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää politiikkaa”.
Mikään demarien kynnyskysymyksistä tuskin on kokoomukselle mahdoton. SDP näytti jo viime vaalikaudella, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi sallia esimerkiksi massiiviset hakkuut. Suorat koulutusleikkaukset voi välttää myös esimerkiksi leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Silloin kunta saa vähemmän rahaa valtiolta ja joutuu etsimään säästökohteet – käytännössä kohteeksi osuu koulutus, koska muualta kuntien on vaikea leikata.
3. Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton hallitusmahdollisuuksia ei juuri ole spekuloitu, ja siihen on hyvä syy. Ison vaalitappion jälkeen kynnys lähteä hallitukseen on korkea, minkä lisäksi kokoomus ei halua vasemmistoliittoa hallitukseen.
Jos Orpo päätyisi rakentamaan sinipunahallitusta, olisi demareilla varmasti halu saada vasemmistoliitto mukaan hallitukseen. Todennäköisyys sen toteutumiselle on häviävän pieni.
Vasemmistoliiton kynnyskysymykset ovat myös sellaiset, että ne eivät kokoomuksen haluamaa leikkauspolitiikkaa mahdollista.
uutiskirje 