Maan sisäinen muuttoliike on viime vuosikymmeninä siirtänyt enemmänkin tulevaa työvoimaa kuin jo työssä olevia maakunnasta toiseen. Uudenmaan ohella voittajia ovat olleet oikeastaan vain Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat eli vahvat korkeakoulukeskukset. Tulokset selviävät Pekka Myrskylän artikkelista Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksensa 50-vuotisjuhlien kunniaksi julkistamassa kirjassa.
Tällä vuosituhannella muuttoliikkeen voittajia ovat olleet Pirkanmaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme, kun katsotaan työllisten nettomuuttoa. Uusimaa on nyt ollut menettäjä, mutta vuodesta 1970 lähtien se on ollut kuitenkin selvin voittaja.
Vielä 1990-luvulla suuri määriä työllisiä menettäneiden Lapin, Satakunnan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon menetykset ovat tällä vuosikymmenellä selvästi pienentyneet.
Työtä löytyy muualta
Töissä jo olevien muuttojen vaikutus on Myrskylän mukaan kuitenkin paljon pienempi kuin niiden ihmisten muuttojen vaikutus, jotka lähtiessään olivat vielä lapsia, opiskelijoita tai työttömänä ja jotka myöhemmin saivat töitä uudessa kotimaakunnassaan.
Uusimaa on vajaassa 40 vuodessa saanut nettolisäyksenä 182 000 tällaista myöhemmin työllistynyttä ihmistä, kun jo työssä olleita on muuttanut sinne lisää nettona vain 27 000.
Lapista on työllisiä lähtenyt 7 700, mutta myöhemmin muualla työllistyneitä 22 000. Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla näiden myöhemmin muualla työllistyneiden nettomenetykset ovat olleet lähes yhtä suuria.
Varsinaisia voittajia ovat Uudenmaan ohella olleet vain Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Kanta-Häme ja Päijät-Häme ovat saaneet lisää työllisiä. Mutta etenkin Päijät-Häme on menettänyt huomattavasti enemmän myöhemmin muualla työllistyneitä kuin mitä sinne on muuttanut jo työssä olevia.
Puolet lähtenyt muualle
Muuttoliike on sekoittanut väkeä niin, että Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla vain noin puolet työllisistä on syntynyt samassa maakunnassa. Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa samassa maakunnassa syntyneiden osuus työllisistä on noin 80 prosenttia.
Mutta Uudellamaalla syntyneet ovat voineet halutessaan pysyä kotimaakunnassaan, koska töitä on löytynyt. Vuonna 2007 töissä olleista Uudellamaalla syntyneistä 82 prosenttia oli töissä kotimaakunnassaan. Varsinais-Suomessa kotinurkillaan pysyneitä oli 75 prosenttia ja Pohjanmaalla ja Pirkanmaallakin noin 70 prosenttia.
Kainuussa syntyneistä sen sijaan lähes 60 prosenttia ja Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa syntyneistäkin yli puolet oli töissä jossakin muualla kuin omassa kotimaakunnassaan.
lehti 