Kansainväliset kuntataloustutkijat esittävät Suomelle kuntakoon kasvattamista pakkoreformilla. Tutkijoiden mukaan PARAS-hanke ei anna kunnille riittävästi kannustimia rakenteellisiin uudistuksiin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n Talousneuvoston toimeksiannosta laatimassa julkaisussa tutkijat pohtivat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan paikallishallinnon järjestelmiä.
– Valtion määräämä kuntien yhdistäminen olisi nykyistä parempi ja nopea tapa siirtyä uuteen kuntarakenteeseen, kirjan toimittaja, VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Seutuhallinto ei sovi Suomeen
Tutkijoiden mukaan Suomen kuntien tehtäväkirjo on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen laaja. Suomessa kunnat järjestävät esimerkiksi terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut, jotka muissa maissa on keskitetty joko valtiolle tai välitasolle, esimerkiksi maakuntahallinnolle.
Pohjoismaiset tutkijat eivät suosittele maakuntahallinnon perustamista Suomeen. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa maakuntataso on osoittautunut byrokraattiseksi ja jäänyt etäiseksi äänestäjille.
– Kokemukset ovat niin huonoja, että ehdotukset seutu- tai maakuntahallinnon perustamisesta Suomeen eivät houkuttele, Antti Moisio totesi.
Hänen mielestään Suomessa pitäisi mieluummin panostaa vahvoihin kuntiin.
– Uudistusten tulisi perustua kuntaliitoksiin ja valtion ja kuntien välisen tehtäväjaon selkeyttämiseen. Resursseja ei kannata käyttää uusien hallintomallien kehittämiseen.
Suhdanteet riepottavat pienten kuntien taloutta
Kirjassa kirjoittava Maailmanpankin tutkija Anwar Shah kritisoi useisiin hallinnonaloihin perustuvia järjestelmiä. Hän kannattaa palvelujen läheisyysperiaatetta.
– Eri hallinnonaloilla on taipumus kilpailla keskenään, jolloin järjestelmät eivät ole riittävän läpinäkyviä, Shah kirjoittaa.
Talousneuvoston sihteeristön päällikkö Jukka Pekkarinen arveli, että tehtävittäin jakaantuneilla kuntayhtymillä on taipumus siirtää tehtäviä rahoituksen takia.
– Ohjausjärjestelmiä on syytä tehostaa, jos menot haluaan pitää kurissa ja tehtävät sopusoinnussa talouden kanssa.
Pekkarinen muistutti muiden tutkijoiden tapaan Suomen muita maita pienemmästä kuntakoosta.
– Meillä kuntien tulot ovat vaikeasti arvioitavia. Suomessa kuntaverot ovat suhdanneherkempi tulonlähde kuin muissa Pohjoismaissa.
lehti 