Perheille kaivataan lisää aikaa ja pienet lapset halutaan hoitaa kotona. Nämä tiedot ilmenevät Väestöliiton perhebarometrista Perhepolitiikan uudet tuulet – Perheen Paluu. Kyseisessä tutkimuksessa lapsiperheiden keskeisiksi työelämätavoitteiksi nousivat joustavien työaikamallien parantaminen, sekä osa-aikatyön mahdollistaminen nykyistä paremmin.
Suomalainen kokee työelämän paineet erityisesti lapsiperheissä usein kohtuuttomiksi. Pienten lasten vanhemmat tekevät ylitöitä muita enemmän, vaikka arvostavatkin perheen yhteistä aikaa. Tämä selittyy työelämän vaatimusten kasvamisella, mutta myös taloudelliset seikat pakottavat lasten vanhemmat usein ylipitkiin työpäiviin.
Suomalaisessa työelämässä tulee jatkossa keskittyä lapsiperheiden aseman tukemiseen erilaisia työaikamalleja ja perhevapaita kehittämällä. Näistä tulee tehdä taloudellisesti oikeasti mahdollisia pienten lasten vanhemmille. Erityisesti yhden huoltajan perheissä koetaan usein osa-aikatöiden tai perhevapaiden käyttö taloudellisesti mahdottomaksi. Tästäkin syystä asiaan tulee saada parannuksia, koska yhden huoltajan tai yhteishuoltajuuden perheet ovat jatkuvasti kasvava perhemuoto.
Lapsiperheiden vanhempien mahdollistaminen kotona oloon nykyistä paremmin olisi lasten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Samalla se olisi hyvin perusteltua tässä työttömyystilanteessa. Samaan aikaan, kun Suomessa pienten lasten vanhemmat tuskailevat ajan puutetta ja kokevat riittämättömyyttään vanhempina, on meillä kasvava joukko nuoria aikuisia, joilla on vaara syrjäytyä työelämästä kokonaan. Lapsiperheiden työelämäjoustojen kautta voimme tarjota näille nuorille mahdollisuuden päästä työelämään kiinni ja välttää työelämän ulkopuolelle pysyvästi jääneiden joukko tulevaisuudessa.
Tämä työelämän kehittämisen osa-alue on jäänyt myös ammattiyhdistysliikkeeltä liian pieneen asemaan. Työmarkkinaosapuolilla ja hallituksella onkin keskeinen rooli näiden asioiden parantamisessa. Mielestäni nämä tavoitteet ovat hyvin yhteen sovitettavissa, sillä yhteiskunnalle tai yrityksille tästä ei huomattavia kustannuksia tulisi. Päinvastoin yrityselämä saisi motivoitunutta ja jaksavaa nuorta perheellistä työvoimaa. Suomen valtiolle hyöty tulee jo puhtaasti siitä, että nuorisotyöttömyyttä voidaan näilläkin keinoilla tehokkaasti ehkäistä.
uutiskirje 
