KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Oikeistohallituksen leikkuri iskee työttömiin – ”Jos satatuhatta uutta ihmistä tipahtaa toimeentulotuelle, se on merkittävä kansallinen kriisi”

– Työttömän arki ja työpaikkojen hakeminen on ollut turhauttavaa, sanoo vuosia työttömänä ollut Mari Saloheimo.

– Työttömän arki ja työpaikkojen hakeminen on ollut turhauttavaa, sanoo vuosia työttömänä ollut Mari Saloheimo. Kuva: Emma Grönqvist

Oikeistohallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat rajusti työttömien toimeentuloon. Tämä tulee näkymään ihmisten mielialoissa ja terveydentilassa, ja hyvinvointialueiden paineet kasvavat entisestään, Työttömien Keskusjärjestössä arvioidaan.

Elias Krohn
25.5.2024 8.00
Fediverse-instanssi:

Näin hallitus kurittaa työttömiä

Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027.

Työttömyysturvan omavastuuaika on pidentynyt viidestä arkipäivästä seitsemään.

Palkkatyöstä saatu lomakorvaus on alettu jaksottaa työttömyyden alkuun siten, että työttömyystukioikeus siirtyi eteenpäin.

Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu.

Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen 300 euron suojaosat on poistettu. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman, että etuus pienenee.

Yleisen asumistuen korvausprosenttia on pienennetty ja perusomavastuuta kasvatettu. Muutokset tulevat voimaan ruokakuntakohtaisesti tuen seuraavan vuotuisen tarkistuksen yhteydessä.

Toimeentulotuen asumismenojen kuntakohtaisia enimmäisrajoja on alettu lainmuutoksella soveltaa aiempaa tiukemmin.

Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista syyskuussa.

Hallitus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen etuus laskisi 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen edelleen viisi prosenttia. Muutos koskisi 2.9. tai myöhemmin alkavia työttömyysjaksoja.

Palkkatuettu työ ei hallituksen esityksen mukaan enää kerryttäisi työssäoloehtoa eikä ansiopäivärahaoikeutta.

Huhtikuu oli kuukausista julmin – tänä vuonna ainakin työttömälle. Huhtikuun alussa tuli voimaan useita työttömän toimeentuloa heikentäviä Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen sosiaaliturvaleikkauksia.

Työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotukset sekä 300 euron kuukausittaiset lisäansiot mahdollistanut suojaosa. Samaan aikaan yleisen asumistuen korvausprosenttia pienennettiin ja perusomavastuuta kasvatettiin.

Jo nämä leikkaukset saattavat viedä työttömän kuukausituloista enimmillään 500–600 euroa. Mutta on paljon muutakin: peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027, syyskuussa työttömyysturvan työssäoloehto pitenee noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista, ja hallitus on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, mikä leikkaisi sitä enimmillään lähes neljänneksellä. Lisäksi on tehty useita pienempiä työttömiin vaikuttavia heikennyksiä, ja lisää on luultavasti tulossa.

Ahdistus ja huoli näkyvät jo

Leikkaukset ovat näkyneet työttömien mielialoissa jo etukäteen, kertoo sosiaalityöntekijä ja työkykykoordinaattori Veera Luoto Työttömien Keskusjärjestöstä.

– Hallituksen leikkauslistojen tultua julki ahdistuneet puhelut lisääntyivät selvästi. Huoli omasta pärjäämisestä on ihmisillä kova. Psykososiaalisen tuen tarve on lisääntynyt.

Hallitus perustelee monia työttömiin kohdistettavia leikkauksia säästötarpeiden lisäksi valtiovarainministeriön laskelmilla työllisyysvaikutuksista. Siinä työttömien arjessa, jonka Veera Luoto sosiaalityöntekijänä kohtaa, ajatus työllistymisestä tukileikkausten ajamana tuntuu kaukaiselta. Esimerkiksi terveysongelmat rajaavat monien työmahdollisuuksia ja yli 50-vuotiaat kohtaavat työnhaussa ikäsyrjintää.

– Moni asuu alueilla, joissa omaa osaamista vastaavaa työvoimaa ei tarvita tai esimerkiksi tehdastyö on loppunut. Ihmisillä on kuitenkin kodit, yhteisöt ja perheet paikkakunnalla, joten lähteminen ei aina tule kyseeseen. Moni myös auttaa ikääntyviä vanhempiaan, jotka asuvat kotonaan kotihoidon ja läheisten tuen avulla.

– Kun ihmiset tekevät jo oman toimijuutensa rajoissa parhaansa, tuntuu leikkauspolitiikka heistä hyvin epäoikeudenmukaiselta ja epäkunnioittavalta, Luoto tähdentää.

Sosiaalipalvelut vaarassa kriisiytyä

Työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten arvioidaan lisäävän toimeentulotuen tarvetta huomattavasti. Yhä useampi päätyy sekä Kelan myöntämän perustoimeentulotuen että hyvinvointialueiden myöntämän täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen piiriin.

– Jos satatuhatta uutta ihmistä tipahtaa toimeentulotuelle, se on merkittävä kansallinen kriisi, lataa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

– Tälläkään hetkellä sosiaalipalveluissa ja Kelassa ei ole resilienssiä ottaa tällaista uutta ihmismäärää sisään. Ihminen, joka ensimmäistä kertaa elämässään putoaa toimeentulotuelle, tarvitsee todella paljon apua, Hirsjärvi jatkaa.

Tätä hallitus ei Hirsjärven mukaan ole mitenkään huomioinut, vaikka asia on ollut hyvin tiedossa. Samaan aikaan useimmat hyvinvointialueet ovat isojen säästöpaineiden edessä. Hirsjärvi toimii itse vasemmistoliiton aluevaltuutettuna Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hän epäilee, että perustuslain jokaiselle takaama oikeus perustoimeentuloon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ei tule toteutumaan.

Taloudellinen huoli lisää stressiä ja fyysistä sairastavuutta, muistuttaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Taloudellinen huoli lisää stressiä ja fyysistä sairastavuutta, muistuttaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. Kuva: Tanja Koskinen

Lapsiperheiltä viedään satasia

Leikkaukset vaikuttavat Hirsjärven mukaan väistämättä työttömien henkiseen ja fyysiseen vointiin.

– Luin juuri lääketieteellisestä tutkimuksesta, jonka mukaan pahimmin stressiin ja sitä kautta fyysiseen sairastavuuteen vaikuttaa taloudellinen huoli.

SAK:n tekemän selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä kokee terveydentilan työllistymisensä esteeksi.

– Moni on joutunut työttömäksi terveydentilansa takia ja terveydenhuollon saamisen pitkittyessä. Jos hyvinvointialueet ajetaan kriisiin, se ei suinkaan edistä pitkäaikaistyöttömyyden hoitamista, Hirsjärvi kommentoi.

Yksittäisistä leikkauksista isoimpia on työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto. Sitä pienennettiin jo tämän vuoden alussa, ja huhtikuun alussa se poistui kokonaan. Työttömän vanhemman tulot vähenevät viime vuoteen verrattuna 150–285 eurolla kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

– Kun sain siitä tiedon, itkin. Olen itse ollut työttömänä kahden lapsen yksinhuoltajana, Hirsjärvi sanoo.

– Meillä on 1990-luvun perheiden lapsista jo runsaasti tutkimustietoa, miten rajusti tilanne vaikutti lapsiin. Siinä ryhmässä itsemurhat, rikollisuus ja täydellisen syrjäytymisen kokemukset nousivat aikanaan rajusti. Siitä pitäisi ottaa oppia eikä luoda enää samanlaista tilannetta.

Palkkatuki katkaisi työttömyyden

Helsinkiläinen filosofian lisensiaatti Mari Saloheimo, 64, on ollut työttömänä miltei yhtäjaksoisesti lähes kymmenen vuotta. Maaliskuun alussa hänen työttömyysputkensa katkesi, kun hän sai kahdeksaksi kuukaudeksi osa-aikaisen palkkatuetun työpaikan sisällöntuottajana ja puutarhurina ympäristöjärjestö Dodosta.

– Työttömän arki ja työpaikkojen hakeminen on ollut turhauttavaa, Saloheimo sanoo.

Töitä hän on hakenut laajalla rintamalla – lukuisista yhdistyksistä, kaupungilta, kirkoista. Pitkän ajan kuluessa ainoa työpaikka, johon Saloheimo olisi päässyt, olisi ollut Virtavesien Hoitoyhdistyksessä.

– Työhön olisi kuulunut kivien nostelua kylmästä vedestä. Minulla on skolioosi ja hermovika toisessa jalassa, en olisi pystynyt sitä tekemään. Lisäksi työssäkäynti olisi vaatinut autoa, jota minulla ei ole.

Vaikka Saloheimo oli oikeutettu palkkatuettuun työhön, työpaikkoja ei löytynyt – ennen kuin nyt.

– Monet yhdistykset eivät välttämättä tiedä palkkatukimahdollisuudesta. Tiedotusta voitaisiin lisätä, Saloheimo esittää.

Tiukan kontrollin alla

Saloheimo on työttömyysaikanaan ahkeroinut muun muassa suorittamalla loppuun lisensiaatin tutkintonsa teoreettisesta filosofiasta. Oikeus tehdä se työttömyysturvalla ollessa ei ollut itsestään selvää, mutta järjestyi lopulta. Lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa lehtijuttuja freelance-toimittajana. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on ollut hänelle siksi tärkeä.

”Jos satatuhatta uutta ihmistä tipahtaa toimeentulotuelle, se on merkittävä kansallinen kriisi.”

Vaikka työttömältä edellytetään aktiivista työnhakua, omatoimisesta muusta aktiivisuudesta koituu herkästi hankaluuksia. Kun Saloheimolta julkaistiin pari vuotta sitten lastenkirja, jonka hän oli alkujaan kirjoittanut tyttärilleen 30 vuotta aiemmin, hän sai TE-toimistosta selvityspyynnön. Saloheimo näyttää paperin, jossa on kosolti kysymyksiä:

”Milloin toiminta on alkanut? Montako tuntia taiteilijana toimiminen työllistää sinua päivittäin/viikoittain? Milloin olet viimeksi pitänyt näyttelyn, julkaissut teoksen tai keikkaillut? Onko sinulla Y-tunnus? Oletko valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä?”

Saloheimon vastaus selvityspyyntöön hyväksyttiin, mutta tuen maksu viivästyi parilla viikolla asian käsittelyn ajaksi.

Onko aihetta syyllistämiseen?

Työttömien jatkuva syyllistäminen vaivaa Saloheimoa.

– Turha ihmisiä on syyllistää, kun työpaikkoja ei ole. Kansalaiset tekisivät mielellään töitä, jos niitä olisi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Samaa sanoo Työttömien Keskusjärjestön Irma Hirsjärvi.

– Nythän on uutisoitu, että aivan tavallisia työpaikkoja saattaa hakea 200–300 ihmistä. Tällaisessa tilanteessa toimeentulon leikkaukset eivät vaikuta mitenkään työnsaantimahdollisuuksiin.

– Olen ollut monenlaisissa työyhteisöissä, joissa ihmiset tekevät työtä omallakin ajallaan, auttavat kollegoja ja pyrkivät hyvään. En ymmärrä, mistä kumpuaa se ihmiskäsitys, että ihminen on työtä kaihtava ja laiska, Hirsjärvi ihmettelee.

Näin hallitus kurittaa työttömiä

Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027.

Työttömyysturvan omavastuuaika on pidentynyt viidestä arkipäivästä seitsemään.

Palkkatyöstä saatu lomakorvaus on alettu jaksottaa työttömyyden alkuun siten, että työttömyystukioikeus siirtyi eteenpäin.

Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu.

Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen 300 euron suojaosat on poistettu. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman, että etuus pienenee.

Yleisen asumistuen korvausprosenttia on pienennetty ja perusomavastuuta kasvatettu. Muutokset tulevat voimaan ruokakuntakohtaisesti tuen seuraavan vuotuisen tarkistuksen yhteydessä.

Toimeentulotuen asumismenojen kuntakohtaisia enimmäisrajoja on alettu lainmuutoksella soveltaa aiempaa tiukemmin.

Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista syyskuussa.

Hallitus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen etuus laskisi 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen edelleen viisi prosenttia. Muutos koskisi 2.9. tai myöhemmin alkavia työttömyysjaksoja.

Palkkatuettu työ ei hallituksen esityksen mukaan enää kerryttäisi työssäoloehtoa eikä ansiopäivärahaoikeutta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Näkymä Gazan tuhottuihin taloihin kuvattiin joulukuussa.

Vasemmistoliitolta kirjallinen kysymys Israel-asepöytäkirjasta – ”Onko puolustusministeri toiminut omilla valtuuksillaan?”

Wille Rydman

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

Kotkaan rakennetaan akkumateriaalitehdasta.

Uhkailua ja painostusta Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalla – ”Tilanne kriittinen”

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallitus hyökkää kansalaisyhteiskuntaa kohtaan – ”Heikko-osaisimpia halutaan kurittaa”

Uusimmat

Pyhiinvaeltajia hevosmiesten ja kantajien saattamina matkaansa Baltalin reitillä vuotuisen Amarnath Yatra -pyhiinvaelluksen aikana Jammussa ja Kashmirissa heinäkuussa 2026.

Ilmastonmuutos sulattaa Kashmirin hindujen pyhän jään – samalla murenee tuhansien muslimien toimeentulo

Näkymä Gazan tuhottuihin taloihin kuvattiin joulukuussa.

Vasemmistoliitolta kirjallinen kysymys Israel-asepöytäkirjasta – ”Onko puolustusministeri toiminut omilla valtuuksillaan?”

Wille Rydman

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

Kotkaan rakennetaan akkumateriaalitehdasta.

Uhkailua ja painostusta Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalla – ”Tilanne kriittinen”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkijat löysivät maapallolta kolmoissymmetrialinjan, joka lävistää Suomen pituussuunnassa – ”Tämä ei ole lainkaan itsestään selvää”

 
02

Kalle Päätalon romaani Nälkämäki saa syvällisen ja mukaansa tempaavan taustoituksen Ritva Ylösen uudessa tietokirjassa Kalle Päätalon sota

 
03

”Haluammeko Suomessa edelleen valmistaa asioita itse?” – Škoda Transtech irtisanoo 117 työntekijää

 
04

Itään vuonna 1918 paenneet punaiset kaavailivat Inkeristä Neuvosto-Suomen koekenttää

 
05

Pitkäaikaistyöttömien määrä ylittänyt 1990-luvun laman tason – ”Tämä joukko tarvitsee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ei kokoomuskellokkaiden viisastelua”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mai Kivelä: Hallitus hyökkää kansalaisyhteiskuntaa kohtaan – ”Heikko-osaisimpia halutaan kurittaa”

31.08.2026

Vasemmistoliiton Pekonen: Hallituksen leikkaukset uhkaavat vanhustenhuoltoa ja lastensuojelua – ”Minulla on todella suuri pelko siitä”

31.08.2026

Synteettiset huumeet yleistyvät mutta kannabis yhä käytetyin

31.08.2026

Kuuma ilmasto ja halpa sähkö vetävät datakeskuksia eri suuntiin

31.08.2026

Susijengi palautti tasonsa: Viro kumoon

30.08.2026

Kalle Päätalon romaani Nälkämäki saa syvällisen ja mukaansa tempaavan taustoituksen Ritva Ylösen uudessa tietokirjassa Kalle Päätalon sota

30.08.2026

Itään vuonna 1918 paenneet punaiset kaavailivat Inkeristä Neuvosto-Suomen koekenttää

29.08.2026

Ehkäisevän päihdetyön EHYT käynnistää muutosneuvottelut – Järjestön olemassaolo vaarassa

28.08.2026

Kuuba vapauttaa asuntomarkkinoita ensi kertaa vuosikymmeniin – Yli 800 000 asunnon pula pakottaa uudistuksiin

28.08.2026

Naispotilaat ovat vaarassa jäädä vaille hoitoa, kun Taliban haluaa estää naislääkärien työskentelyn

28.08.2026

Vasemmistoliiton Pirkanmaan ehdokaslista kasvoi viidellä nimellä

28.08.2026

”Täällähän on ihan hirveästi ihmisiä!” — vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokous kiinnosti väkeä Jyväskylässä

28.08.2026

Susijengi hassasi voiton Ruotsille

27.08.2026

Vasemmistoliitto vaatii lyhyempää työaikaa vastineeksi tekoälyn tuottamasta hyödystä

27.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset