Tuoreet työttömyystilastot ovat karua luettavaa. Työttömien ihmisten määrä on rajussa kasvussa. Erityisen nopeasti lisääntyi vuoden ensimmäisen kuukauden aikana lomautettujen määrä. Tuoreimmat tilastoluvut ovat tammikuulta Jo silloin oli noin 60 000 ihmistä lomautettuna ja jokainen päivä on kuun vaihteen jälkeen tuonut lisää väkeä tähän joukkoon.
Erityisesti suurimmissa kaupungeissa tilastot synkkenevät päivä päivältä. Niissä ollaan työttömyydessä menossa kovaa vauhtia kohti viime vuosikymmenen alun lama-ajan lukuja. Suurista kaupungeista tilanne on huonoin Lahdessa, jossa useampikin suuri työnantaja on jakanut irtisanomis- ja lomautuslappuja.
Tammikuun työttömyysasteessa ei vielä näy radikaalia muutosta. Kun kuukauden päästä ovat esillä helmikuun luvut, niin silloin liikuttaneen jo ihan toisessa suuruusluokassa. Kohti syksyä tilanne vain pahenee entisestään. Lapissa tilanne on suhteellisesti edelleen heikoin.
Hallitus haluaa ihmisten olevan pitempään mukana työelämässä kuin nykyään. Niin haluaa moni työntekijäkin, jos hän vain suinkin jaksaa pystyä alati kiihtyvässä työelämän rytmissä mukana. Työntekijöiden oma tahto ei kuitenkaan paljon paina, jos työantajat eivät tätä halua. Lähes säännönmukaisesti ensimmäisinä ovatkin lomautuspaperin tai lopputilin saaneet kouraansa työpaikkojensa kokeneimmat ja iäkkäimmät työntekijät ja toimihenkilöt.
Toisaalta erityisen hälyttävä on nuorten miesten tilanne. Kaikkien yhteiskunnan päättäjien pitäisi olla todella huolissaan, sillä Tilastokeskuksen tuorein tilaston mukaan 15–24-vuotiaiden miesten työttömyysaste oli tammikuussa 18,7 prosenttia, kun samanikäisillä naisilla se oli 12,7 prosenttia. Vaikka nuorten miesten työttömyyslukuja lisäsivätkin tammikuussa asepalveluksesta kotiutuneet, niin ero samanikäisiin nuoriin naisiin on melkoinen. Nyt onkin nopeasti löydettävä tehokkaita keinoja, joilla syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet saataisiin työelämään.
Lobbausta vai uhkailua
Harva lakiesitys on saanut niin paljon epäedullista julkisuutta osakseen, kuin esitys sähköisen viestinnän tietosuojasta. Jo varhain lakiesitystä alettiin kutsua Lex Nokiaksi. Puhelinjätti on ollut nimityksestä harmissaan. Viime aikojen paljastukset osoittavat, että ehkä nimitys ei ole ihan tuulesta temmattu.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Markku Wallinin mukaan (HS (24.2.) Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustaja on painostanut lainvalmistelijoita ilmoittamalla Nokian voivan lähteä Suomesta, jos lakia ei säädetä sen tahdon mukaisena. Wallin korostaa, että hän ei kokenut EK:n viestiä uhkauksena. Mielenkiintoista olisikin tietää, missä vaiheessa lobbaus muuttuu painostukseksi ja se uhkailuksi. Joka tapauksessa on annettu ymmärtää, että Nokia voi suuttua, jos tulkinnanvaraiseksi osoittautunut lakiesitys ei läpäise eduskuntaa.
lehti 