Ministerin ”työvoitto” susiasiassa ärsyttää: ”Häpeällistä ja ylimitoitettua”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelää ärsyttää riemuitseminen suden suojelutason laskemisesta.

EU-maiden ministerit päättivät kuluvalla viikolla, että esittävät muutosta niin kutsuttuun Bernin sopimukseen eli Euroopan luonnonsuojelusopimukseen suden luonnonsuojelustatuksen heikentämiseksi “täysin rahoitetusta” lajista “suojelluksi” lajiksi.

Suomalaiset ministerit ja kansanedustajat ovat tästä jo ehtineet ilakoida. Muiden muassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kiitteli päätöstä viestipalvelu X:ssä. Hän kutsuu sitä työvoitoksi.

”Susiseuduilla asuvien henkilöiden huoleen on totta kai suhtauduttava vakavuudella.”

– Tämä on merkittävä ja välttämätön suurpetopolitiikan suunnan muuttamiseksi. Paikalliset olosuhteet ja suurpetokantojen kasvu on otettava huomioon. Päätöksen takana on paljon vaikuttamistyötä, jota Suomi on tehnyt , Essayah kirjoitti.

Ylimitoitettua susipelon lietsomista

Kivelä on eri mieltä.

– Sudet eivät ole muodostaneet Suomessa merkittävää sosiaalista ongelmaa, Kivelä tähdentää.

– Susipelon lietsominen tässä vaiheessa on täysin ylimitoitettua ja suoranainen susiviha kerrassaan käsittämätöntä. On häpeällistä, että Suomessa erittäin uhanalaisen, luontoomme itseoikeutetusti kuuluvan suurpedon metsästysmahdollisuudesta ilakoidaan tällä tavoin.

Bernin sopimuksen lisäksi suden suojelun heikentäminen vaatii EU:n luontodirektiivin muuttamista. Luonnonsuojelustatuksen muuttaminen ei ole vielä toteutunut, mutta prosessi on pantu alulle.

Suomessa susi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Viime keväänä Suomessa arvioitiin olevan alle 300 sutta.

Äärimmäisen uhanalainen

Kivelä painottaa sitä, että susia koskevan valistuksen ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tulee olla ensisijaisia keinoja, joilla susiin liittyvät ongelmat minimoidaan.

Hän muistuttaa Euroopan komission omassa selvityksessäkin on todetun, että susien tappaminen ei ole tehokas keino ennaltaehkäistä susien esimerkiksi kotieläimille aiheuttamia vahinkoja. Hän toteaa myös, että EU:n luontodirektiivin puitteissa voidaan lisäksi myöntää vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeus- ja karkotuslupia, jos yksittäinen susi aiheuttaa huomattavaa haittaa.

– Susiseuduilla asuvien henkilöiden huoleen on totta kai suhtauduttava vakavuudella. Suden ja ihmisen rinnakkaiselo ei ole aina helppoa. Emme ole kuitenkaan lähelläkään tilannetta, jossa susikannat olisivat kasvamassa ylisuuriksi, vaan susien määrä Suomessa on pysynyt pitkälti samana. Kannanhoidolliselle metsästykselle ei ole perustetta, Kivelä sanoo.

Vaarallinen ennakkotapaus?

Kivelän mukaan suden luonnonsuojelustatuksen heikentäminen saattaa muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, jossa muidenkin suurpetojen suojelustatuksia aletaan heikentää liian heppoisin perustein.

– Emme saa unohtaa, että susi on historiallisesti ollut vaarassa kuolla sukupuuttoon Euroopasta vuosisatojen vainoamisen seurauksena. Susilla, kuten muillakin Suomen suurpedoilla, on korvaamaton rooli luonnon ekosysteemeissä, Kivelä toteaa.