Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Minja Koskela sekä puolueen aiempi puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson korostavat sitä, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutoksen myötä Euroopan ja Suomen on yhä tärkeämpää vahvistaa toimiaan Venäjän varjolaivastoon puuttumiseksi.
Koskelan ja Anderssonin mielestä päämääränä tulee olla venäläisen fossiilienergian tuonnin lopettaminen kokonaan. He vaativat Euroopan unionia asettamaan tälle tavoitteelle selkeän aikarajan.
Trump toi epävarmuutta
”Koska Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on tällä hetkellä tuuliajolla, tulee EU:n ottaa yhä vahvempi rooli varjolaivastoon puuttumiseksi.”
Yhdysvallat on viimeksi tammikuun lopussa laajentanut merkittävästi Venäjän sotataloutta rahoittavaan varjolaivastoon kohdistuvia pakotteita ja näin vaikuttanut Anderssonin ja Koskelan mielestä olennaisesti laivaston toimintaan.
He korostavat, että Yhdysvaltain tuoreen presidentin Donald Trumpin valtaan astuminen tuo kuitenkin paljon epävarmuutta pakotepolitiikan jatkoon ja toimeenpanoon.
– On selvää, että pakotteita ei voi purkaa niin kauan, kun Venäjä miehittää Ukrainalle kuuluvia alueita, he arvioivat torstaina lähettämässään tiedotteessa.
Pakotteiden jatkumisen lisäksi heistä on epäselvää, ottaako Trump käyttöön uusia tiukennettuja toissijaisia pakotteita. Pakotteita on aiemmin voitu osoittaa Venäjän energiasektorilla suoraan toimiville tahoille, mutta laajentamisen seurauksena niitä voitaisiin määrätä myös esimerkiksi levittämiseen osallistuville henkilöille tai yrityksille.
Oltava aktiivinen
Koskela ja Andersson muistuttavat siitä, että asiantuntijoiden mukaan riittävillä toissijaisilla pakotteilla on mahdollista vaikuttaa nykyistä vahvemmin Venäjän mahdollisuuksiin kiertää talouspakotteita.
– Suomen tulee olla aktiivinen edellyttämässä irtaantumista venäläisistä öljytuotteista ja vaatia Euroopalta yhtenäisyyttä politiikassaan. Esimerkiksi varjolaivastoon kuuluvan aluksen vastaanottava satama tulisi voida asettaa pakotteiden piiriin, se olisi tehokas keino sotatalouden rahoittamiseen puuttumiseksi, Koskela sanoo.
Esimerkiksi Turkissa ja Intiassa venäläisestä raakaöljystä jalostettuja tuotteita tuodaan Eurooppaan tällä hetkellä valtavia määriä. Siksi myös kolmansissa maissa olevat jalostamot tulee Koskelan ja Anderssonin mielestä saada mukaan pakotteiden piiriin.
– Pakotteiden asettaminen venäläistä raakaöljyä käsitteleville jalostamoille on tärkeää muiden pakotteiden kiertämisen ehkäisemiseksi. Ei voi olla niin, että Eurooppa jatkaa pakotteista huolimatta välillisesti Venäjän hyökkäyssodan rahoittamista, Andersson sanoo.
Trump on Putinin linjoilla
Andersson ja Koskela arvioivat, että Trump on viimeaikaisilla lausunnoillaan osoittanut olevansa täysin Venäjän presidentin Vladimir Putinin linjoilla niin Ukrainan kuin Euroopan tulevaisuudesta.
Nyt Euroopan on heidän mielestään syytä keskittyä riippuvuuden vähentämiseen Yhdysvalloista ja tehtävä samalla kaikkensa, että Trump ei pura Venäjää vastaan asetettuja pakotteita.
– Koska Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on tällä hetkellä tuuliajolla, tulee EU:n ottaa yhä vahvempi rooli varjolaivastoon puuttumiseksi. Siinä myös Suomen tulee ottaa nykyistä aktiivisempi ja selkeä rooli, he toteavat.
– Päämääränä tulee olla venäläisen fossiilienergian tuonnin lopettaminen kokonaan, ja EU:n on asetettava tavoitteelle selkeä aikaraja.
lehti 