KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

EU-mailla edessä massiiviset säästötoimet

Kuva on Frankfurtin pörssistä.

Kuva on Frankfurtin pörssistä. Kuva: lehtikuva

Ari Ojapelto
22.2.2011 9.40
Fediverse-instanssi:

Harvalla poliittisella päättäjällä on todellista käsitystä siitä, mitä taloudessa oikein tapahtuu. Heidät kaikki sekä myös eduskuntavaaliehdokkaat pitäisi pakottaa lukemaan kolme kirjaa ja tenttimään ne.

Kirjoista ensimmäinen on ranskalaisen taloustoimittaja Frédéric Lordonin Rahamyllyt kuriin (Like 2010), toinen Esko Seppäsen Hullun rahan tauti (Tammi 2009) ja kolmas Olavi Ala-Nissilän kirja Ulos finanssikriisistä. (KHT-Media 2010). Niistä selviää, että nykyiset askaroinnit talousasioissa ovat vain pientä näpertelyä. Tulevia kansanedustajia odottavat massiiviset ongelmat. Heillä ei ole vielä harmainta aavistustakaan minkälaisessa pyramidihuijauksessa Suomi on mukana.

Tästä järjettömästä virtuaalirahan taikomisesta saa pienen aavistuksen, kun vertaa parin vuoden takaisia lukuja (jolloin finanssikriisi alkoi) reaalimaailman ja virtuaalimaailman välillä. Kun koko maailman bruttokansantuote BKT oli tuolloin 43 biljoonaa dollaria, oli johdannaistuotteitten velkasaatavien arvo 676 biljoonaa eli 13-kertainen! (Lähde: Kansainvälinen järjestelypankki BIS, 2008)

Suuri joukko pankkeja menee vielä nurin, eikä niiden pelastamiseksi riitä mitkään reaalitalouden rahat.

Tämän virtuaalirahan suuruudesta ”hitaampikin” kansanedustaja saa karkean kuvan, kun vertaa niitä reaalimaailman lukuihin. Tehkäämme pieni ajatusleikki. Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2009 runsas 150 miljardia euroa. Valtion budjetti oli siitä yksi kolmasosa eli runsas 50 miljardia. Samalla budjetin yhden kolmasosan suhteella kaikilla maailman valtioilla olisi budjettivaroja yhteensä käytettävissään johdannaisten arvonalennukseen noin 14,3 biljoonaa. Siis jos koko valtion budjetti heitettäisiin pankkien velkapapereitten arvonalennusten hoitamiseen.

Jatketaan ajatusleikkiä. Jos oletetaan varovasti, että velkapapereiden arvonalennus olisi vain 50 prosenttia (Islannissa papereiden arvosta hävisi 94 % ja amerikkalaisen Bear Stearns -pankin tapauksessa 80 %), silloin pankkien pitäisi kirjata tappioita taseisiinsa 338 biljoonaa. Jos maailman kaikkien valtioiden budjettien kaikki rahat laitettaisiin pankkimaailman taseitten pelastamiseen, se kestäisi 24 vuotta!

Siis lähes neljännesvuosisadan aikana ei maksettaisi yhdellekään valtion eikä kunnan työntekijälle palkkaa, ei lapsilisiä, ei eläkkeitä, ei tukiaisia, eikä terveydenhoitoa. Kysymys on niin jättimäisestä kuplasta, ettei reaalimaailman mitkään rahat riitä sen hoitamiseen. EU:n tukipaketti 750 miljardia on pennosia ongelman hoidossa. Ne eivät ole edes riihikuivaa rahaa, vaan takauslupauksia veronmaksajan piikkiin.

Nyt jo finanssikriisin pelastamiseksi on käytetty maailmanlaajuisesti 10,6 biljoonaa (amerikkalaisia triljoonia) dollaria ja elvytyspaketteihin 9,5 biljoonaa. Summat ovat suurempia kuin EU-alueen kokonaistuotanto!

Ei valtamedioissa eikä finanssitarkastuslaitoksissa ole pohdittu, paljonko johdannaismarkkinoiden velkapapereiden arvosta on jo ”sulanut” tai piilotettu pankkien taseisiin? Ei myöskään sitä, paljonko niistä on kirjattu arvonalennuksina taseisiin. Ei ole myöskään kerrottu, onko mahdolliset arvonalennukset otettu huomioon myös pankeille jo tehdyissä sekä kevään tulevissa stressitesteissä.

Nyt valtamediat ovat keskittyneet vain vakuuttelemaan, että ketään EU-maata ei ”jätetä”. Kriisitietoisuuden lisäämiseksi kaikkien on nyt laitettava ”suu säkkiä myöten”, jotta ”vapauden” ideologian hurmoksessa vapaaksi päästetty rahoitusjärjestelmä ei luhistuisi.

Suomi ja Saksa ovat Euroopan mallioppilaita. Se ei kuitenkaan paljon lämmitä, kun asioita tarkastelee vähän laajemmin.

Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet ainoita suuria markkina-alueita, jotka ovat kasvaneet. Se on kuitenkin ollut keinotekoista Kiinan luotottaessa Yhdysvaltain kasvua. Nyt USA:kin on lähellä suoritustilaa ja pakotettu massiivisiin supistus- ja säästötoimiin. Kiina on ainut kasvun alue, mutta sen osuus maailman BKT:sta on vain kahdeksan prosenttia. Sielläkin kasvuvauhti on hiipunut huimasta 10 prosentin vuosikasvusta.

BRIC-maat, joihin nyt on ladattu toivo kasvusta – Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina – eivät myöskään ole välttyneet velkaantumiselta. Niiden kokonaisvelka oli vuoden 2008 lopussa 137 prosenttia BKT:sta eli niidenkin pieni kasvu on ollut velan varassa.

Koko 1990-luvun Eurooppa oli hitaan kasvun alue. Nyt eteläiset EU-maat ovat lähellä konkurssitilaa ja kaikilla EU-mailla on massiiviset säästötoimet edessä. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU-maihin. Voi olla, että Suomen hyvin alkanut talouden ja viennin nousu pysähtyy ennen kuin se ehtii edes alkaa, kun EU-maat aloittavat säästökuurinsa ja lyhentävät velkojaan. Samalla niiden talouskasvu pysähtyy kuin seinään, jolloin velan lyhennyksetkin hyytyvät.

Saksa, joka on ollut Euroopan veturi, on kuitenkin riskialttiimpi maa kuin Suomi. Suomen pankkilaitos on pääosin nyt kunnossa. Jotakin suomalaiset pankinjohtajat ovat oppineet 1990-luvun vastuuttomuuksien jäljiltä. Nyt Saksan pankkilaitoksissa muhii massiivinen pommi.

Saksalaiset, ranskalaiset, englantilaiset ja amerikkalaiset pankit ovat vuosikaudet tyrkyttäneet velkaa EU-maihin. Kaikki ovat ylivelkaisia, valtiot, kunnat, yritykset ja yksittäiset kansalaiset.

Konkurssikypsät valtiot Islanti, Irlanti, Kreikka ja Liettua on saatu pysymään pystyssä EU:n tukitoimin noin kolmen vuoden tilapäisjärjestelyillä. Sitten pitää taas koota uudet tukipaketit. Kun niitä ei enää saada, edessä on velkasaneeraus. Seuraavat ylivelkaiset ja tukea vaativat maat odottavat vuoroaan: Portugali, Espanja, Italia ja Belgia.

Eri maiden hallitukset joutuivat ottamaan vuonna 2010 uutta velkaa noin 3,3 biljoonaa, keskimäärin siis lähes 10 miljardia euroa joka ainut päivä. Isot EU-maat ovat saaneet narratuksi kaikki pienetkin EU-maat kriisin maksajiksi, vaikka todelliset kriisin syylliset ovat näiden suurten maiden sisällä. Saksalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset pankit ovat todellisuudessa finanssikriisin syyllisiä.

Toistaiseksi Suomen osuus on vielä 1,5 miljardia euroa, mutta mitä useampi EU-maa romahtaa, sitä vähemmän jää maksajia. Suomi on viimeisten maksajien joukossa.

Rahamaailman neutronipommi on niin valtava, että siitä ei maailma eikä EU selviä ilman suurta ”rysäystä” vaikka olisi kuinka ylioptimistinen. Arvonalennukset pankkien taseista eivät häviä itsestään eikä hyvän haltijan taikasauvalla. Suuri joukko pankkeja menee vielä nurin, eikä niiden pelastamiseksi riitä mitkään reaalitalouden rahat. Nyt keskuspankit ostavat paniikissa riskimaiden velkapapereita, jotka eivät enää kelpaa sijoittajille. Siis arvottomia papereita veronmaksajien piikkiin.

Keskuspankeilla on vain kaksi vaihtoehtoa. Ne voivat hankkia lisää velkaa pääomamarkkinoilta, joita ovat juuri pelastamassa tai laittaa setelipainonsa pyörimään yötä päivää. Hyperinflaatio voikin viime kädessä olla ainoa toimiva vaihtoehto hävittää markkinoita vaivaavat jättivelat.

Jotta uhkapeli ei jatkuisi, pankkien palkkausjärjestelmät pitää saada nopeasti kuntoon. Vihdoin IMF suosittaa veroja pankkien voittoihin ja johtajistolle maksettavien palkkioihin perustuen. Mielestäni bonusten ja optioiden maksimikoko saisi olla korkeintaan 40 prosenttia peruspalkasta. Silloin ei otettaisi järjettömiä riskejä.

Ennen finanssikriisiä pankinjohtajat nostivat 3–4 vuoden hypetyksen jälkeen satojen miljoonien optionsa ja häipyivät verokeitaisiin kokopäiväisiksi golfinpelaajaksi. Nykyisestä kriisistä huolimatta sama meno jatkuu. Wall Street Journal kertoi juuri, että rahoitusalan palkkiot kasvoivat vuonna 2010 jälleen uuteen ennätykseen. Vain 25 Wall Streetin rahoitusalan yritystä maksoi yhteensä 135 miljardin dollarin edestä palkkoja ja palkkioita.

Pankinjohtajat eivät ole ottaneet kuuleviin korviinsa poliittisten päättäjien vetoomuksia kohtuudesta. Valtioiden piikki on yhä auki ja pankinjohtajat hyödyntävät sitä häikäilemättömästi.

Kirjoittaja on tietokirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset