Ministerin syytekynnystä moitittiin matalaksi
Eduskunnan päätös oli yksimielinen, mutta monella kansanedustajalla oli runsaasti huomautettavaa itse prosessiin.
Monet katsoivat, että lakia on syytä tiukentaa ministerivastuun osalta.
Eduskunta yhtyi perustuslakivaliokunnan kantaan, jonka mukaan syytekynnys Vanhasen jääviyskysymyksessä ei ylity. Perustuslakivaliokunnan mukaan Vanhanen oli esteellinen, kun hän oli valtioneuvoston puheenjohtajana päättämässä Raha-automaattiyhdistyksen voittovarojen jakamisesta Nuorisosäätiölle.
Vanhasen presidentinvaalikampanja sai taloudellista tukea Nuorisosäätiöltä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan tekomuoto ei ollut tahallinen eikä törkeän huolimaton. Näin ollen ministerivastuulain mukainen korotettu syytekynnys ei ylittynyt.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) pohti voitaisiinko ministerivastuun korotettu syytekynnys poistaa ja siirtää ministerivastuuasiat normaalin tuomioistuimen, mahdollisesti hovioikeuden käsiteltäväksi. Hänen mielestään oikeusvaltiolle on hyväksi, jos mahdollisimman moni oikeudellinen asia siirretään pois poliittiselta päättäjältä oikeuslaitokselle.
Söderman evästi oikeusministeriötä, että se ottaisi asian valmisteluun avoimin mielin.
”Löyhä selkäranka”
Kovinta kieltä käyttivät perussuomalaisten kansanedustajat. Pentti Oinosen mielestä Suomeen pitää saada oikeussäännökset, joilla voidaan puuttua tehokkaasti rötösherrojen touhuihin.
Oinonen antoi tunnustusta Vanhaselle ”pakon edessä löytyneestä, joskin melko löyhästä selkärangasta”, kun tämä älysi erota pääministerin tehtävästä.
Oinonen päätteli saamastaan kansalaispalautteesta, että syyttämättäjättäminen loukkaa syvästi kansalaisten oikeustajua.
Oinonen sanoi pitkien pohdintojen jälkeen päätyneensä kuitenkin kantaan, ettei ehdota asian viemistä eteenpäin.
– En halua olla ensimmäinen kivan heittäjä enkä ristille naulitsija.
Pietari Jääskeläisen (ps.) mielestä Suomeen tulee perustaa riippumattomista tuomareista koostuva perustuslakituomioistuin.
Jääskeläisen mielestä korkeiden päättäjien syytekynnyksen tulisi olla samalla tasolla tai jopa matalampi kuin tavallisten kansalaisten.
”Muuta emme voi”
Annika Lapintien mukaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä tuotti suuria vaikeuksia pitää erillään asian moraalinen ja juridinen puoli. Myös Lapintie oli saanut kansalaispalautetta, jonka mukaan Vanhanen ansaitsisi syytteen.
Lapintien mukaan tapaus toi esille julkisen tuen järjestelmällisen kierrättämisen puoluetyöhön, eikä kyse ole vain Vanhasen yhdestä vaalikampanjasta.
Lapintie yhtyi näkemyksiin, joiden mukaan ministerisyytteen kynnys on liian lepsu tai korkea.
– Muuta emme voi tässä asiassa tehdä kuin noudattaa nykyistä lakia, Lapintie totesi.
Pysyviä jälkiä
Jukka Gustafssonin (sd.) mukaan menneen vaalikauden vaalirahoitusskandaali jättää pysyviä jälkiä. Rikosten rajamailla toimivien nousukasliikemiesten ja porvaripoliitikkojen yhteenkietoutuminen on koetellut luottamusta poliittiseen järjestelmään.
Gustafsson muistutti, ettei Nuorisosäätiön tapauksessa ole kysymys vain tuesta Vanhasen presidentinvaalikampanjalle vaan pitkään jatkuneesta toiminnasta.
Myös Gustafsson kertoi saaneensa kansalaispalautetta, jonka mukaan Vanhasen toimet pitäisi saattaa valtakunnanoikeuden käsittelyyn.
Gustafssonin mielestä harkinta on kuitenkin tehtävä juridisin perustein. Gustafsson katsoi, ettei hänellä ole perusteita poiketa perustuslakivaliokunnan yksimielisestä kannasta.
– Rima valtakunnanoikeuteen on liian korkealla, joten perustuslakivalokunnan kantaan on nyt tyytyminen.
lehti 