Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson on näissä kunta- ja aluevaaleissa kuntalaisen ja äänestäjän roolissa. Kyseessä ovat ensimmäiset kuntavaalit 17 vuoteen, kun Andersson ei ole ehdolla kotikaupunkinsa Turun valtuustoon.
Andersson on istunut Turun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2012. Hän oli kansanedustajana 2015-24 ja vasemmistoliiton puheenjohtajana 2016-24. Andersson toimi myös opetusministerinä Rinteen ja Marinin hallituksissa 2019-20 ja 2021-23.
Vaikka Andersson ei puoluejohtaja enää olekaan, on hän silti osallistunut vasemmistoliiton kunta- ja aluevaalikampanjoihin ja kiertänyt ahkerasti vaalitilaisuuksissa muun muassa Helsingissä ja Turussa.
– Mielestäni vasemmistoliiton kampanja on näyttänyt erittäin hyvältä, Andersson kommentoi KU:lle.
– Olen käyttänyt omia viikonloppujani aika paljon siihen, että olen ollut kampanjassa mukana. Se on ollut todella kivaa.
Hän kuitenkin sanoo samaan hengenvetoon olevansa tyytyväinen siihen, ettei ole itse ehdokkaana näissä vaaleissa.
– Kyllähän se tavallaan tuntuu oudolta. Oma jaksaminen on edelleen sillä tasolla, että on ihan hyvä, etten ole itse ehdolla, ottaen huomioon ne kahdet vaalit, joissa itse olin viime vuonna ehdolla. En olisi nyt jaksanut näin kovaa rumbaa taas päälle. Se kuitenkin tuntuu hyvältä ja luonnolliselta näin.
”En olisi nyt jaksanut näin kovaa rumbaa taas päälle. Se kuitenkin tuntuu hyvältä ja luonnolliselta näin.”
Lisäksi Andersson huomauttaa, ettei olisi aikataulullisesti saanut kokouksiin osallistumista yhdistettyä vaalikampanjaan. Hän on Euroopan parlamentin Työllisyyden ja sosiaaliasioiden EMPL-valiokunnan puheenjohtaja.
Innokkuus, työmäärä ja monipuolisuus
Li Andersson aikoo kuitenkin äänestää sekä kunta- että aluevaaleissa. Millä perusteella hän sitten valitsee ehdokkaansa, nyt kun hän ei itse ole ehdolla?
– Valitsen ehdokkaani innokkuuden ja tehdyn työmäärän perusteella. Ne antavat aina osviittaa sitä, millä aktiivisuuden asteella ja millä asenteella ehdokas tulee hoitamaan niitä tulevia luottamustehtäviä, jos hän sellaisia saa, Li Andersson kertoo.
– Minulle yksi kriteeri on myös monipuolisuus: on tärkeää, että saadaan monenlaisia ihmisiä edustamaan kuntalaisia.
Anderssonin mielestä on tärkeää, että mahdollisimman moni äänestäisi vasemmistoliiton ehdokkaita sekä kunta- että aluevaaleissa.
– Erityisesti tällaisen tietoisesti eriarvoisuutta kasvattavan hallituksen aikana on entistä tärkeämpää, että pystymme luomaan aitoa vaihtoehtoa oikeistopolitiikalle paikallisella ja alueellisella tasolla, Andersson kertoo.
Kunnissa tämä voi hänen mukaansa tarkoittaa kaikkea siitä, että kunnat pyrkivät lieventämään kulttuurileikkausten vaikutuksia. Kuntavaaleissa voi vaikuttaa myös siihen, että kunnat investoivat paikallisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja opetusryhmien pienentämiseen.
Li Andersson huomauttaa myös, että ilmastotavoitteista voi myös pitää kiinni paikallisesti, vaikka maan hallitus ottaisi niissä takapakkia.
– Aluevaaleissa taas oleellista on se, että entistä enemmän hyvinvointialueita tarvitaan liittymään avoimeen vastarintaan maan hallituksen politiikkaa vastaan. Näin voidaan estää peruuttamattomien heikennysten ja leikkausten tekeminen ihmisten palveluihin.
lehti 