KU: STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, kirjoitit Bluesky-sovelluksessa, että Suomen julkisen talouden ylijäämä oli viime vuonna yli 4,4 prosenttia. EU:n ”tarkkailuluokan” raja ylittyi selvästi. Suomen julkisen talouden alijäämä on pahentunut nopeasti, vaikka hallitus on leikannut menoja paljon. Miten tässä näin kävi?
PL: Leikkaukset ovat heikentäneet talouskasvua. Leikkaukset ovat osuneet pienituloisiin, jotka kuluttavat suuren osan tuloistaan.
Työmarkkinaheikennykset ovat entisestään lisänneet epävarmuutta ja hidastaneet kasvua. Kasvun heikentyessä velkaantuminen onkin kasvanut.
Lisäksi menopaineita on ollut sotessa, TKI-panostuksissa (tutkimus, kehitys ja innovaatio) ja puolustuksessa.
Voiko Suomen julkisen talouden alijäämää saada leikkaamalla kuntoon?
PL: Pelkästään leikkaamalla alijäämää on hankala saada kuntoon, koska kasvu heikentyy samalla. Jos ainoastaan leikkauksilla halutaan korjata julkista taloutta, leikkauksia olisi pitänyt kohdentaa niin, että niillä olisi mahdollisimman vähän kasvua haittaavia vaikutuksia.
Esimerkiksi Kela-korvauksista olisi mahdollista leikata paljonkin ilman merkittäviä kasvuvaikutuksia. Sen sijaan Orpon hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet kasvun kannalta erittäin huonosti.
Suomi heittämällä EU:n tarkkailuluokalle! Julkisen talouden alijäämä peräti 4,4 % viime vuonna, kun raja 3 %. Nyt ei ole puoliväliriihessä varaa minkäänlaisiin veronkevennyksiin vaan pitäisi vahvistaa julk. taloutta myös verotuksellisin keinoin.
#kehysriihi2025
stat.fi/julkaisu/cm1...
— Patrizio Lainà (@patriziolaina.bsky.social) 22. huhtikuuta 2025 klo 12.31
Suomen julkisen talouden alijäämä näyttää lähestyvän pahinta koronavuotta 2020. Miten näin syvä kyykkäys on mahdollinen?
PL: Selvästikään lupauksesta velaksi elämisen lopettamisesta ei ole pidetty kiinni. Yksi keskeinen syy on talouskasvun hyytyminen hallituksen toimien seurauksena, mutta myös veronkevennysten, joita on jatkuvasti tehty sopeuttamisen rinnalla.
Kuinka paljon nykytilanteesta johtuu hallituksen toimesta ja kuinka paljon Euroopan ja maailmantalouden ongelmista?
PL: On vaikea arvioida tarkkaan, millainen vastuu nykyhallituksella on. Euroopassa työttömyys on kuitenkin ennätysalhaisissa lukemissa samalla, kun se Suomessa on kasvanut huomattavasti.
Miesten työttömyysaste on jo Suomessa EU-maiden korkein, mitä voi pitää hälyttävänä ja nimenomaan hallituksen epäonnistumisena. Orpon hallituksen sopeutus ja ”kasvutoimet” ovat pikemminkin heikentäneet työllisyyttä kuin kasvattaneet sitä.
Hallitus suunnittelee nyt veronkevennyksillä kasvun vauhdittamista. Olet kritisoinut sitä näkyvästi. Mitä hallituksen pitäisi tehdä?
PL: Nyt ei ole oikea aika veronkevennyksille. Veronkevennysten sijaan hallituksen pitäisi osallistaa yrityksiä ja suurituloisia julkisen talouden vahvistamiseen esimerkiksi nostamalla yhteisöveroa ja poistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus. Lisäksi kasvua voisi vauhdittaa kertaluontoisella investointiohjelmalla.
lehti 