Pääministeri Petteri Orpon hallitus pahentaa Suomen julkista velkaantumista, todetaan tiistaina julkaistussa selvityksessä. Sen julkaisi Uuden talousajattelun keskus (UTAK). Selvityksen ovat tehneet UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa, keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n pääekonomisti Otto Kyyrönen.
”Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? Selvitys Orpon hallituksen finanssipolitiikan vaikutuksista talouskasvuun ja julkiseen talouteen” -selvityksessä todetaan, että hallituksen leikkauspolitiikka uhkaa nostaa Suomen julkisen velka-asteen yli 100 prosentin rajan vuonna 2031. Kehitys johtuu siitä, että hallituksen leikkauksilla on hyvin kielteisiä vaikutuksia kokonaiskysyntään.
UTAKin selvityksessä on rakennettu kaksi kehitysuraa, joista toinen on maltillinen ja toinen realistinen. Yllä kuvattu skenaario pohjautuu realistiseen uraan.
Selvityksessä on käytetty niin kutsuttua finanssipoliittista kerrointa. Sen käyttö pohjautuu kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen.
– Näitä sopeutustoimia on toistaiseksi arvioitu staattisesti. On tavallaan ajateltu, että nämä sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta enemmän tai vähemmän sen edestä, mikä sopeutustoimien mittaluokka on. On ajateltu, että periaatteessa niistä ei sen kummempaa haittaa taloudelle ole, Holappa kertoo KU:lle.
Holappa viittaa muun muassa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n laajaan tutkimukseen vuodelta 2020. Siinä todetaan, että sopeuttaminen on kansainvälisesti harvoin laskenut velkasuhteita.
Nyt tullaan kiistan ytimeen, jossa on juuri finanssipoliittinen kerroin. Hyvin tiivistetysti sillä kuvataan, kuinka suuria kerrannaisvaikutuksia finanssipolitiikan muutoksilla on bruttokansantuotteen kehitykseen. Eli jos kerroin on yli yhden, leikkaukset heikentävät bruttokansantuotetta jopa euromääräistä leikkaussummaa enemmän.
Holappa ja Kyyrönen painottavat, että heidän käyttämänsä 1,4 kerroin on itse asiassa hyvin maltillinen. Samaan aikaan valtiovarainministeriö itse on käyttänyt 0,5 kerrointa, mikä on jopa alle EU-komission käyttämän kertoimen.
Tämä tarkoittaa, että valtiovarainministeriö ei katso sopeuttamisella olevan kielteisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Siksi VM:n uralla leikkaukset parantavat julkisen talouden velkaantumisastetta.
Holappa huomauttaa, että valtiovarainministeriö perustelee hyvin matalaa kerrointa varovaisuusperiaatteella. Hän hämmästelee VM:n tulkintatapaa.
– Eli VM nimenomaan aliarvioi sopeuttamisen riskejä, kun pitäisi olla varovainen siihen suuntaan, ettei vain aiheuteta omalla toiminnalla tuhoa talouteen.
Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa hallitus katsoo tarpeelliseksi tehdä koko ajan lisää leikkauksia julkiseen talouteen keskellä taantumaa. Samaan aikaan velkaantumistarve on pysynyt korkeana.
Kun Petteri Orpo on puhunut velkalaivan kääntämisestä, ei lopputulos tule hänen toimillaan olemaan hyvä.
– Itse asiassa velan määrässä velkalaiva vain uppoaa entistä syvemmälle.
Velka yhteinen huoli
Holappa ja Kyyrönen painottavat, että jakavat huolen Suomen julkisen talouden velkaantumisesta. Siksi he selvityksen Lainàn kanssa kirjoittivat.
Laskelmat nojaavat tutkimuskirjallisuuteen, ja ne on tehty avoimesti saatavilla olevasta EU-komission kaavasta. 1,4 finanssipoliittisen kertoimen he perustavat Pohjoismaiden ministerineuvoston talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin.
– Se oli yllättävää, että näillä maltillisilla kertoimilla tuli näin radikaaleja lopputuloksia, mutta suunta on tutkimuskirjallisuuden mukainen, Kyyrönen tiivistää.
Holapan mukaan ekonomistit sivuuttavat usein finanssipolitiikan kertoimen, koska heidän näkemyksensä mukaan kyse on vain väliaikaisesta häiriöstä. Tähän ajatukseen kuuluu talouden tasapainomekanismit, jotka palauttavat talouden kehityksen peruspolulle.
Tässä näkemyksessä riittää ongelmia. Nyt yksi niistä on myös se, että peliin ovat astuneet EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt, joilla pyritään suitsimaan jäsenmaiden velkaantumista. Koska Suomi velkaantuu, ja leikkauspolitiikka pahentaa entisestään velkaantumista, tulee vaatimus tehdä vielä lisää leikkauksia. Noidankehä on valmis.
– Se on vähän kuin, että joku olisi tyrmätty maahan, ja kun hän on nousemassa ylös, niin tulee uusi isku, Holappa kuvailee.
Suositukset lopussa
UTAKin julkaisema selvitys päättyy Suomelle annettaviin suosituksiin. Niihin kuuluu neljän miljardin lainarahoitteinen investointiohjelma. Kirjoittavat ehdottavat julkisia investointeja, yksityisten investointien tukemista sekä koulutuspanostuksia.
Listalla on myös Suomen ja EU:n velkasääntöjen muuttaminen. Nykyinen sääntöarkkitehtuuri saattaa johtaa ylikireään finanssipolitiikan viritykseen, joka pahimmassa tapauksessa vain pahentaa julkista velkaantumista, siinä todetaan.
uutiskirje 