Eduskunnan suuri valiokunta käy tällä viikolla ratkaisevaa keskustelua Suomen linjasta EU:n yritysvastuudirektiiviin. Käsittelyssä ovat Euroopan komission esittämät merkittävät muutokset, jotka asiantuntijoiden mukaan heikentäisivät olennaisesti direktiivin alkuperäistä tarkoitusta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus tukee valtioneuvoston kannassaan näitä heikennyksiä. Kyseessä on linjaus, joka on herättänyt laajaa vastustusta niin kansalaisjärjestöissä kuin vastuullisuuteen panostaneissa yrityksissä. Esimerkiksi ukrainalaiset sidosryhmät ovat vedonneeteurooppalaisiin päättäjiin, etteivät he kannattaisi yritysvastuudirektiivin vesittämistä. Yhdysvalloista taas on vaadittu direktiivin heikentämistä.
Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena on velvoittaa suuret yhtiöt huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä koko toimitusketjussaan. Nyt käsittelyssä olevat muutokset kuitenkin typistäisivät tämän velvoitteen koskemaan vain toimitusketjun lähimpiä portaita.
Kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér varoittaa, että muutos siirtäisi yritysten resurssit alueille, joissa riskejä ei välttämättä ole lainkaan, jättäen heikoimmassa asemassa olevat työntekijät ja ympäristöt vaille suojaa.
– Suomi on asettumassa historian väärälle puolelle ja väärään joukkueeseen. Valtioneuvoston kannassa puolletaan laajasti yritysvastuudirektiivin tehtäviä heikennyksiä, Finér toteaa.
”Suomi on asettumassa historian väärälle puolelle ja väärään joukkueeseen.”
Muutokset rajoittavat tiedonsaantia ja poistavat ilmastovelvoitteet
Komission esittämät muutokset sisältävät lisäksi rajoituksia yritysten tiedonsaantioikeuksiin omista tuotantoketjuistaan. Suuret yhitöt voisivat jatkossa kysyä alihankkijoiltaan vain hyvin suppeita tietoja, mikä Finnwatchin mukaan vaikeuttaisi vastuullisuuden toteutumisen varmistamista.
Merkittävä muutos koskee myös ilmastotoimia. Nykyinen direktiiviehdotus velvoittaa yritykset laatimaan ja toteuttamaan puolentoista asteen ilmastotavoitteisiin linjattuja siirtymäsuunnitelmia. Komission ehdotuksessa tämä velvoite poistettaisiin, mikä käytännössä tekisi koko ilmastosiirtymäsuunnitelmia koskevasta artiklasta merkityksettömän.
Uhrien oikeusturva uhkaa vesittyä
Ehkä vakavin muutos koskee kuitenkin ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeusturvaa. Direktiivistä poistettaisiin järjestöjen mahdollisuus edustaa uhreja oikeudessa, ja uhrien mahdollisuudet nostaa direktiiviin perustuvia siviilikanteita poistettaisiin kokonaan. Finnwatchin mukaan tämä vesittäisi uhrien oikeussuojakeinot olemattomiin.
– Kyseessä ei ole komission lupaama sääntelyn yksinkertaistaminen vaan yritysvastuudirektiivin tavoitteista luopuminen. Vastuuttomat yritykset hyötyvät, ja vastuullinen liiketoiminta kärsii, Finér painottaa.
Finnwatch huomauttaa lisäksi, että Suomen nykyinen linja on ristiriidassa hallituksen aiempien kantojen kanssa. Keväällä 2024 pääministeri Orpo ilmoitti eduskunnalle Suomen saaneen läpi juuri sellaisen yritysvastuudirektiivin kuin se oli toivonut.
Suomi on valmis tukemaan yritysvastuudirektiiviä. Saimme läpi oleellisia muutoksia ryhmäkannetta koskevaan artiklaan, ja pj-maa Belgia on valmistellut esityksen, joka kattaa tavoitteemme.
Toivomme, että direktiivistä päästään nyt sopuun jäsenmaiden ja parlamentin kesken.
— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) March 7, 2024
Alle vuotta myöhemmin hallitus on kuitenkin valmis tukemaan sen vesittämistä.
Eduskunnan suuri valiokunta päättää Suomen lopullisesta kannasta yritysvastuudirektiiviin lähiaikoina.
lehti 