Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta päätti metsästyslain muuttamisesta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Näin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aloittaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen.
Valiokunnan jäsenet, Vihreiden kansanedustaja Tiina Elo ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kuitenkin esittävät hallituksen esityksen hylkäämistä.
Elo ja Honkasalo pitävät päätöstä erityisen ongelmallisena erittäin uhanalaiseksi luokitellun suden osalta, sillä suden kanta ei Suomessa ole suotuisalla suojelun tasolla.
”Susiin kohdistuu Suomessa myös merkittävää salametsästystä.”
– Susi kuuluu Suomen luontoon. Kannanhoidollinen metsästys vaarantaa susikannan selviämisen Suomessa. Siksi päätöstä suden metsästyksen laajamittaisesta lisäämisestä ei pidä tehdä, Elo sanoo.
Susikanta romahtaisi entisestään
Kansanedustajat muistuttavat, että lisääntyvän metsästyksen ilmeisenä riskinä on Suomen susikannan romahtaminen.
– Poronhoitoalueella, jossa susia saa metsästää, niitä ei käytännössä ole. Susiin kohdistuu Suomessa myös merkittävää salametsästystä, joka on osaltaan jarruttanut kannan kasvua, Honkasalo toteaa.
– Aiemmat kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä ovat osoittaneet, että lupiin perustuvan metsästyksen lisääminen on romahduttanut susikannan.
Metsästys korostuu
Kansanedustajat arvioivat, että hallituksen suurpetopolitiikassa korostuu luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden petojen metsästys ja kantojen rajoittaminen.
– Suomen nykyisellään pienen susikannan aiheuttamia taloudellisia tappioita ja sosiaalisen sietokyvyn paikallista ylittymistä tulee ehkäistä ensisijaisesti muilla keinoilla kuin metsästyksellä, Honkasalo vaatii.
– Suomessa on selvitetty sekä vahinkojen ennaltaehkäisyä että ihmisen ja suurpetojen rinnakkaiselon helpottamista monilla eri keinoilla. Nyt keskustelu ja muutokset petopolitiikassa keskittyvät vain metsästykseen.
Kansanedusajat kuitenkin yhtyvät valiokunnan näkemykseen sen osalta, että haittoja ja vaaraa aiheuttavat suurpedot on tarvittaessa voitava poistaa kohdennetusti. He korostavat, että siinä tärkeä työkalu ovat vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat.
Elo ja Honkasalo suhtautuvat erityisen kriittisesti siihen, että maa- ja metsätalousministeriölle ollaan myöntämässä valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn:
Lisäksi he pitävät ongelmallisena sitä, että ilves niputetaan haittoja ja sosiaalista hyväksyttävyyttä arvioitaessa yhteen suden ja karhun kanssa. Tutkimusten mukaan suomalaisten sietokyky ilvestä kohtaan on hyvä ja kasvanut viime vuosina.
Aiemmin kuluvalla viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi hyväksynyt suden suojeluaseman muuttamisen täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi.
uutiskirje 