– Olen niin onnellinen, koska minulla on kasvihuoneeni. Täällä ylängöllä on paljon pakkasta, mutta uskon, että nyt voimme voittaa sään asettamat haasteet, Anacleta Mamani Poquesin quechua-yhteisöstä sanoo.
Ollaan noin tunnin ajomatkan päässä Cuscosta, Perun entisestä pääkaupungista. Anacleta Mamani kuuluu yhteen Lamayn kunnan kolmestatoista Poques-maanviljelijäyhteisöstä, jotka asuttavat lähes 3 000 metrin korkeudessa sijaitsevaa Calcan maakuntaa. Kuten suuri osa Perun Andien ylängön maaseudusta, alue kärsii jatkuvasta köyhyydestä ja hallituksen laiminlyönneistä. Ilmastokriisi pahentaa tilannetta entisestään.
Ilmastonmuutoksen tuomat äärimmäiset sääolosuhteet ovat riepotelleet Perua viime vuosina. Perun ilmatieteen laitoksen Senamhin mukaan 2024 oli kuumin vuosi kuuteenkymmeneen vuoteen. Siitä seurasi kuivuuden lisäksi rankkasateita. Sääolot vaikuttivat viljelmiin sekä aiheuttivat satotappioita ja ruokaturvattomuutta.
Noin 5,5 miljoonaa perulaista on alttiina tulville ja toiset 2,6 miljoonaa kuivuudelle.
Eniten kärsivät luonnonoloista riippuvaiset viljelijäperheet.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat maaseudun naiset, koska heillä on miehiä heikompi pääsy resursseihin, kuten maahan, veteen ja siemeniin. Lisäksi heidän raskas työtaakkansa pitää heidät syrjässä päätöksenteosta ja johtajuudesta.
Luomuviljelyoppia naisille
59-vuotias Anacleta Mamani ei koskaan päässyt kouluun, vaan joutui hoitamaan kotia ja viljelemään maata jo lapsesta saakka. Nyt Mamani on yksi 80 naisviljelijästä, jotka osallistuvat kansalaisjärjestö Flora Tristán Perun naiskeskuksen johtamaan luomuviljelyn koulutushankkeeseen. Sen tavoitteena on kehittää naisten viljelytaitoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja lisätä heidän osallistumistaan ja päätöksentekoaan yhteisöissä.
Andien maaseutunaiset ovat enimmäkseen quechuoita, jotka ovat perineet esi-isiensä maanviljelytietämyksen.
Perinteisesti maanviljelyä on ohjannut luonnon merkkien lukeminen, mutta nykyisten epävakaiden sää- ja sadekausien vuoksi se ei enää riitä. Nykyiset luonnonmullistukset aiheuttavat quechua-naisille jatkuvaa huolta, sillä viljelmät elättävät heidän perheensä.
– Jo jonkin aikaa sateet, raekuurot ja pakkaset ovat tulleet miten sattuu ja aiheuttaneet paljon vahinkoa. Viime vuonna kova tuuli kaatoi maissisadon ja tuhosi sen, hän sanoo.
80 koulutettavaa naisviljelijää tulevat San Salvadorin, Coyan, Calcan ja Lamayn piirikunnista ja kunnista. Jokaisella naisella on 100 neliömetrin kasvihuone, joka on varustettu tippakastelujärjestelmällä.
Naiset ovat oppineet viljelemään uusia kasveja perinteisten perunan, maissin ja quinoan rinnalla. He ovat oppineet muokkaamaan maata, säännöstelemään vedenkulutusta ja kompostoimaan jätteensä.
Nyt vihanneksia jää myös perheen tarpeiden yli. Ne Mamani myy yhdessä yhteisön muiden perheiden kanssa. Hänen suunnitelmissaan on kuitenkin ryhtyä kiertämään läheisiä markkinoita, jotta hän voi hankkia omat tulonsa.
Mamani ja muut opiskelijat välittävät oppimansa maataloustaidot ja tiedot perheilleen ja lapsiensa perheille.
– Me voimme jatkaa ekologista viljelyä ja huolehtia ympäristöstämme, Pachamamasta eli äiti Maasta ja vedestä niin, että sitä riittää myös tuleville sukupolville, sanoo Mamanin tytär Avelina Cruz.
Vaihtoehto tehotuotannolle
Hanketta johtava sosiologi Elena Villanueva korostaa ekoviljelyä kestävänä tuotantomallina, joka auttaa palauttamaan ekosysteemejä.
– Se on vaihtoehto monokulttuuriin perustuvalle tehomaataloudelle, joka pahentaa ilmaston lämpenemistä ja vahingoittaa maaseudun naisten ja perheiden hyvinvointia, hän sanoo.
Villanuevan mukaan nyt eletään ratkaisun hetkiä. Ilmastonmuutoksesta eniten vastuussa olevat teollisuusmaat perääntyvät päästövähennyssitoumuksistaan ja jättävät huomiotta haavoittuviin väestöryhmiin kohdistuvat seuraukset.
– Paikallispolitiikkojen tulee asettaa pienviljelijät etusijalle, sillä he tuottavat lähes 70 prosenttia maan elintarvikkeista. Viranomaistemme on kiinnitettävä huomionsa maaseutuun, edistettävä agroekologiaa ja kurottava umpeen sukupuolten väliset erot, hän vaatii.
Lamayn pormestari Glicerio Delgado sanoo sitoutuvansa maaseudun kehittämiseen ja ilmastokestävyyteen, mutta pahoittelee valtion tuen puutetta.
– Tehtävää olisi paljon. Kasvihuoneita tulisi laajentaa ja naisten johtamille perheviljelmille pitäisi rakentaa vedenottojärjestelmä. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan ole toistaiseksi vastannut rahoituspyyntöihimme, Delgado sanoo.
lehti 