KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä. Kuva: IPS/Mariela Jara

Perua riivaa kuivuus ja rankkasateet. Quechua-yhteisöjen perinnetietoon pohjautuva maanviljelystaito ei riitä muuttuvien sääolosuhteiden edessä.

Lamay, Peru – IPS/Mariela Jara
17.5.2025 16.00

– Olen niin onnellinen, koska minulla on kasvihuoneeni. Täällä ylängöllä on paljon pakkasta, mutta uskon, että nyt voimme voittaa sään asettamat haasteet, Anacleta Mamani Poquesin quechua-yhteisöstä sanoo.

Ollaan noin tunnin ajomatkan päässä Cuscosta, Perun entisestä pääkaupungista. Anacleta Mamani kuuluu yhteen Lamayn kunnan kolmestatoista Poques-maanviljelijäyhteisöstä, jotka asuttavat lähes 3 000 metrin korkeudessa sijaitsevaa Calcan maakuntaa. Kuten suuri osa Perun Andien ylängön maaseudusta, alue kärsii jatkuvasta köyhyydestä ja hallituksen laiminlyönneistä. Ilmastokriisi pahentaa tilannetta entisestään.

Ilmastonmuutoksen tuomat äärimmäiset sääolosuhteet ovat riepotelleet Perua viime vuosina. Perun ilmatieteen laitoksen Senamhin mukaan 2024 oli kuumin vuosi kuuteenkymmeneen vuoteen. Siitä seurasi kuivuuden lisäksi rankkasateita. Sääolot vaikuttivat viljelmiin sekä aiheuttivat satotappioita ja ruokaturvattomuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Andien vuoristossa Kaakkois-Perussa maatalousyhteisöihin on rakennettu kasvihuoneita, jotta naisten viljelymahdollisuuksia voidaan parantaa ilmastokriisin uhatessa.

Andien vuoristossa Kaakkois-Perussa maatalousyhteisöihin on rakennettu kasvihuoneita, jotta naisten viljelymahdollisuuksia voidaan parantaa ilmastokriisin uhatessa. Kuva: IPS/Mariela Jara

Noin 5,5 miljoonaa perulaista on alttiina tulville ja toiset 2,6 miljoonaa kuivuudelle.

Eniten kärsivät luonnonoloista riippuvaiset viljelijäperheet.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat maaseudun naiset, koska heillä on miehiä heikompi pääsy resursseihin, kuten maahan, veteen ja siemeniin. Lisäksi heidän raskas työtaakkansa pitää heidät syrjässä päätöksenteosta ja johtajuudesta.

Luomuviljelyoppia naisille

59-vuotias Anacleta Mamani ei koskaan päässyt kouluun, vaan joutui hoitamaan kotia ja viljelemään maata jo lapsesta saakka. Nyt Mamani on yksi 80 naisviljelijästä, jotka osallistuvat kansalaisjärjestö Flora Tristán Perun naiskeskuksen johtamaan luomuviljelyn koulutushankkeeseen. Sen tavoitteena on kehittää naisten viljelytaitoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja lisätä heidän osallistumistaan ja päätöksentekoaan yhteisöissä.

Andien maaseutunaiset ovat enimmäkseen quechuoita, jotka ovat perineet esi-isiensä maanviljelytietämyksen.

Perinteisesti maanviljelyä on ohjannut luonnon merkkien lukeminen, mutta nykyisten epävakaiden sää- ja sadekausien vuoksi se ei enää riitä. Nykyiset luonnonmullistukset aiheuttavat quechua-naisille jatkuvaa huolta, sillä viljelmät elättävät heidän perheensä.

– Jo jonkin aikaa sateet, raekuurot ja pakkaset ovat tulleet miten sattuu ja aiheuttaneet paljon vahinkoa. Viime vuonna kova tuuli kaatoi maissisadon ja tuhosi sen, hän sanoo.

Lamayn kunnanjohtaja Glicerio Delgadon mukaan Perun keskushallinto ei ole ottanut huomioon maaseudun kehittämistä koskevia vaatimuksia.

Lamayn kunnanjohtaja Glicerio Delgadon mukaan Perun keskushallinto ei ole ottanut huomioon maaseudun kehittämistä koskevia vaatimuksia. Kuva: IPS/Mariela Jara

80 koulutettavaa naisviljelijää tulevat San Salvadorin, Coyan, Calcan ja Lamayn piirikunnista ja kunnista. Jokaisella naisella on 100 neliömetrin kasvihuone, joka on varustettu tippakastelujärjestelmällä.

Naiset ovat oppineet viljelemään uusia kasveja perinteisten perunan, maissin ja quinoan rinnalla. He ovat oppineet muokkaamaan maata, säännöstelemään vedenkulutusta ja kompostoimaan jätteensä.

Nyt vihanneksia jää myös perheen tarpeiden yli. Ne Mamani myy yhdessä yhteisön muiden perheiden kanssa. Hänen suunnitelmissaan on kuitenkin ryhtyä kiertämään läheisiä markkinoita, jotta hän voi hankkia omat tulonsa.

Mamani ja muut opiskelijat välittävät oppimansa maataloustaidot ja tiedot perheilleen ja lapsiensa perheille.

– Me voimme jatkaa ekologista viljelyä ja huolehtia ympäristöstämme, Pachamamasta eli äiti Maasta ja vedestä niin, että sitä riittää myös tuleville sukupolville, sanoo Mamanin tytär Avelina Cruz.

Quechua-viljelijä Anacleta Mamanin perhe Perun Andeilla. Hänen lapsensa Avelina ja Ricardo Cruz (toinen vasemmalta ja ensimmäinen oikealta) sekä muut perheenjäsenet ovat oppineet matriarkaltaan luomuviljelystä. Kuva: Mariela Jara/IPS.

Quechua-viljelijä Anacleta Mamanin perhe Perun Andeilla. Hänen lapsensa Avelina ja Ricardo Cruz (toinen vasemmalta ja ensimmäinen oikealta) sekä muut perheenjäsenet ovat oppineet matriarkaltaan luomuviljelystä. Kuva: Mariela Jara/IPS. Kuva: IPS/Mariela Jara

Vaihtoehto tehotuotannolle

Hanketta johtava sosiologi Elena Villanueva korostaa ekoviljelyä kestävänä tuotantomallina, joka auttaa palauttamaan ekosysteemejä.

– Se on vaihtoehto monokulttuuriin perustuvalle tehomaataloudelle, joka pahentaa ilmaston lämpenemistä ja vahingoittaa maaseudun naisten ja perheiden hyvinvointia, hän sanoo.

Villanuevan mukaan nyt eletään ratkaisun hetkiä. Ilmastonmuutoksesta eniten vastuussa olevat teollisuusmaat perääntyvät päästövähennyssitoumuksistaan ja jättävät huomiotta haavoittuviin väestöryhmiin kohdistuvat seuraukset.

– Paikallispolitiikkojen tulee asettaa pienviljelijät etusijalle, sillä he tuottavat lähes 70 prosenttia maan elintarvikkeista. Viranomaistemme on kiinnitettävä huomionsa maaseutuun, edistettävä agroekologiaa ja kurottava umpeen sukupuolten väliset erot, hän vaatii.

Lamayn pormestari Glicerio Delgado sanoo sitoutuvansa maaseudun kehittämiseen ja ilmastokestävyyteen, mutta pahoittelee valtion tuen puutetta.

– Tehtävää olisi paljon. Kasvihuoneita tulisi laajentaa ja naisten johtamille perheviljelmille pitäisi rakentaa vedenottojärjestelmä. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan ole toistaiseksi vastannut rahoituspyyntöihimme, Delgado sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään