Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo ja kansanedustaja Laura Meriluoto pitävät epärehellisinä pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) selittelyjä, joita nämä ovat antaneet työllisyyden heikosta kehityksestä.
Vaikea korjata
Meriluoto ja Saramo arvioivat Orpon hallituksen toteuttavan Euroopan unionin synkintä työllisyyspolitiikkaa. He muistuttavat yhteisessä tiedotteessaan siitä, että Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi työllisten määrän kasvattaminen 100 000 henkilöllä. Tästä huolimatta Suomen työllisyys on hallituksen toiminnan aikana vähentynyt 50 000 henkilöllä ja siten muodostunut heikommaksi kuin maailmantalouden seisauttaneen koronakriisin aikana.
”Suomella menee huonosti heidän päätöstensä, ei suhdanteen vuoksi.”
Samalla pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti: työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys lähestyy jo 1990-luvun laman huippuvuosien tasoa.
– Pitkäaikaisesta työttömyydestä on todella vaikea hypätä enää kiinni työn syrjään, kun työelämätaidot vähitellen rapautuvat ja työnantajien ennakkoluulot lisääntyvät. Tämä hallitus luo sellaista kurjuutta ja näköalattomuutta, jota tulevien hallitustenkaan on vaikea edes korjata, Meriluoto toteaa.
Euroopassa menee hyvin
Saramon ja Meriluodon mukaan Purra ja Orpo antavat toistuvasti ymmärtää, että työttömyyskriisi on seurausta maailmantalouden suhdanteista. Lisäksi ministerit antavat ymmärtää, että tilanne helpottuu, kunhan suhdanteet kääntyvät.
Vasemmistoliiton kaksikko toteaa, että väite ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua, ja tähdentävät sitä, että tilastojen valossa Euroopan suhdannetilanne on ollut hyvä.
Euroopan tilastoviranomainen Eurostat kertookin, että EU:ssa työttömyysaste on historiallisen matala, 5,8 prosenttia. Suomessa aste on 9,1 prosenttia. Suomen työttömyysaste on nyt EU:n toiseksi korkein ja miesten osalta EU:n synkin.
– EU-vertailu osoittaa, että Orpo ja Purra eivät voi vain piiloutua suhdanneselittelyjen taakse. Heidän on kannettava vastuu valinnoistaan. Suomella menee huonosti heidän päätöstensä, ei suhdanteen vuoksi, Saramo muistuttaa.
Työttömyyden kierre
Kaksikko löytää suurimmat epäonnistumiset hallituksen finanssipolitiikan linjasta. Sen mukaan rajut leikkaukset ovat tuhoisia paitsi inhimillisesti myös suhdannepolitiikan kannalta, koska ne lisäävät epävarmuutta ja säästämishalua tilanteessa, jossa julkisen vallan tulisi omin investoinnein kannatella taloutta pahimman yli.
Meriluoto ja Saramo painottavat sitä, että hallituksen leikkauspolitiikka on syventänyt ja pitkittänyt Suomen matalasuhdannetta. He kuvaavat kierrettä, jonka hallitus on luonut. Siinä työttömyys luo uutta työttömyyttä.
– Surkeaa finanssipolitiikkaa edustavat esimerkiksi hallituksen päätökset työttömyysturvan suojaosien poistoista ja asumistukien leikkauksista. Niiden myötä moni pienipalkkaisessa ja epäsäännöllisessä työssä ollut pakotettiin kokonaan työttömäksi, Meriluoto kuvaa.
Samalla kotimainen kulutus vähenee.
– Kun suojaosia tai asumistukea toisinaan tarvitseva tarjoilija, ahdinkoon ajetun kunnan opettaja tai hyvinvointialueen hoitaja pakotetaan työttömyyskortistoon, jää heillä vähemmän rahaa työllistää kaupan kassaa, parturia tai auton korjaajaa, Saramo toteaa.
uutiskirje 
