Hallitus päätti budjettiriihessä kevään kehysriihessä sovitun mukaisesti miljardiluokan veronkevennyksistä suurituloisille ja elinkeinoelämälle. Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklundin mukaan ratkaisut eivät tue talouskasvua hallituksen toivomalla tavalla.
– Jos budjettiriihen tuloksia pitäisi kuvata kahdella sanalla, ne olisivat vastuuton ja näköalaton. Suurituloisten ja elinkeinoelämän veronkevennykset ovat hukkaan heitettyä rahaa. Ne eivät vauhdita kasvua toivotulla tavalla eikä Suomella ole niihin varaa.
Hallitus päätti budjettiriihessä veronkevennysten ohella miljardin euron lisäsäästöistä. Eklund katsoo, että kaksi tekijää pakotti hallituksen lisäleikkauksiin. Ensinnäkin mittavat veronkevennykset heikentävät julkista taloutta ja luovat paineen uusille säästöille. Toiseksi hallitus on aliarvioinut aiempien leikkaustensa vaikutukset talouskasvuun ja suhdanteisiin.
– Suomen heikkoa talouskasvua selittää vain osin ulkoiset tekijät, kuten maailmantalouteen liittyvät epävarmuudet. Loppu on kotitekoista, ja siinä hallituksella on peiliin katsomisen paikka.
– Hallitus on oman politiikkansa vanki. Jos aiemmat kasvutoimet purisivat ja suurituloisille sekä elinkeinoelämälle luvatut veronkevennykset rahoittaisivat itse itsensä, lisäleikkauksia ei tarvittaisi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan leikkauskierre on osin itse aiheutettu, Eklund sanoo.
Palkansaajilla ei luottamusta
Eklund katsoo, että kasvun vauhdittumisen esteenä on palkansaajien heikko luottamus omaan talouteensa. Korkea säästämisaste hidastaa kulutuskysynnän vahvistumista ja siten palveluiden elpymistä.
– Palkansaajat toimivat rationaalisesti pitämällä säästämisasteensa korkealla. Tämä on johdonmukainen seuraus turvaverkkojen ja työsuhdeturvan heikentämisestä. Palkansaajat ovat varautumassa siihen, että menetetyt tukimuodot ja heikentynyt lainsäädännön turva on pakko kompensoida omilla säästöillä.
Hallituksen pieni- ja keskituloisille kohdentamat veronkevennykset osuvat Eklundin mukaan suhdannetilanteeseen hyvin, mutta ne eivät muuta kokonaisuutta merkittävästi. Eklund muistuttaa, että palkansaajien arkea kuormittavat jo aikaisemmin tehdyt päätökset, budjettiriihen veronkiristykset sekä korkeasta työttömyydestä johtuva työttömyysvakuutusmaksujen nousu.
– On vaikea kuvitella, että näillä veronkevennyksillä olisi toivottua vaikutusta. Aiemmat ALV-kiristykset, työttömyysvakuutusmaksujen nousu sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen syövät lähes kaiken hyödyn pois.
lehti 