Oikeusministeriön työryhmä on valmistellut esityksiä, joilla työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta kovennetaan. Tämä tapahtuisi korvaamalla nykyinen kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Törkeän tekomuodon rangaistusminimiksi säädettäisiin vankeusrangaistus.
Hankkeen lausuntoaika päättyi elokuun lopussa. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle ensi vuoden alkupuoliskolla.
Tavoitteena on selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä sekä kiristää väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.
Työntekijöiden hyväksikäyttö nousee jatkuvasti uutisiin. Viimeksi esillä olivat viikonloppuna väärinkäytökset Turun telakalla.
Ay-liike on suhtautunut oikeusministeriön hankkeeseen myönteisesti, mutta todennut lausunnoisaan myös, että nykyisessä muodossa se jää puolitiehen. Esityksessä ei ole mukana alipalkkauksen kriminalisointia. Alipalkkaus on yksi yleisimmistä työperäisen hyväksikäytön muodoista.
”Vaikka kiskonta työelämässä -säännös mahdollistaa puuttumisen osaan alipalkkaustapauksista, sen soveltaminen edellyttää erityisten olosuhteiden – kuten uhrin taloudellisen ahdingon, riippuvuussuhteen tai ymmärtämättömyyden – täyttymistä. Näin suuri osa alipalkkauksesta jää edelleen rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle”, SAK totesi lausunnossaan.
Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että alipalkkauksen nimenomainen kriminalisointi olisi tehokas, selkeä ja oikeudenmukainen keino torjua työperäistä hyväksikäyttöä ja vahvistaa työntekijöiden asemaa.
SAK:n mukaan tämä on perusteltua lisätä lainsäädäntöesitykseen jatkovalmistelun yhteydessä.
Kiskonta ulottuu laajemmalle
Teollisuusliitto totesi lausunnossaan, että mietinnössä käsitellään palvelussuhteen yhteydessä tapahtuvia rikoksia. Monilla liiton sopimusaloilla työskentelee kausi- ja lähetettyjä työntekijöitä sekä muita työntekijöitä, joiden tosiasiallinen sidonnaisuus työnantajaan ulottuu työsuhdetta laajemmalle. Niitä ovat esimerkiksi majoitus- ja ateriapalveluiden järjestäminen ja niistä perittävät, usein kohtuuttomat kustannukset, jotka muodostavat olennaisen osan työperäisen hyväksikäytön kokonaisuutta.
”Vaikka nämä järjestelyt eivät muodollisesti kuulu työsuhteeseen, niiden vaikutus työntekijän asemaan ja hyväksikäytön mahdollistamiseen on kiistaton. Järjestelyt on otettava huomioon lainsäädäntötyössä kiskontaa työelämässä tai törkeää kiskontaa työelämässä koskevien rikosnimikkeiden kohdalla siten, että ne huomioidaan epäsuhdan arvioinnissa”, liitto katsoo.
Teollisuusliittokin vaatii alipalkkauksen kriminalisointia tai esimerkiksi Norjan mallin mukaisen palkkavarkauden kriminalisointia tarpeeksi merkittävillä rangaistuksilla. Se olisi lausunnon mukaan ”tehokkain keino kitkeä työperäistä hyväksikäyttöä, jonka keskeinen ilmenemismuoto alipalkkaus on”.
Alipalkkauksen kriminalisointia vaativat muutkin lausunnon antaneet ammattiliitot.
Vasemmistoliitto: neljä keinoa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela esitti maanantaina neljä konkreettista toimenpidettä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi.
– Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytössä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta ilmiöstä, joka ulottuu lähes kaikille toimialoille ympäri Suomea. Työministeri Marttisen tulisi pelkkien puheiden sijasta käynnistää konkreettiset lainsäädäntötoimet riistotalouden kitkemiseksi, Koskela sanoi.
Koskela vaati hallitusta tarttumaan etenkin neljään toimenpiteeseen, joita vasemmisto on jo aiemmin esittänyt tilanteen korjaamiseksi. Nämä ovat alipalkkauksen kriminalisointi, kanneoikeuden säätäminen ammattiliitoille, tilaajavastuulain kiristäminen ja veronumeron käytön laajentaminen.
– Riistotalouden kitkeminen on niin työtekijöiden kuin rehellisesti toimivien yrittäjien etu, ja siksi toivoisin näille esityksille kannatusta yli puoluerajojen. Valitettavasti näyttää siltä, että oikeistohallituksen politiikkatoimet vievät kehitystä väärään suuntaan.
Koskela muistutti, että esimerkiksi hallituksen toteuttaman paikallisen sopimisen uudistuksen on arvioitu lisäävän ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskiä. Myös lukuisat maahanmuuttajien asemaan tehdyt heikennykset ajavat yhä useampia ihmisiä paperittomiksi, jolloin hyväksikäytön riski on erityisen korkea. Usein ulkomaalaiset työntekijät joutuvat myös yksittäisen työnantajan armoille, kun oleskelulupa on riippuvainen kyseisestä työpaikasta.
– Oikeistohallituksen työmarkkinapolitiikan on sanellut EK ja maahanmuuttopolitiikan perussuomalaiset. Valitettavasti molempien ajamat toimet ainoastaan pahentavat ongelmia Suomen työmarkkinoilla.
lehti 