KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä. Kuva: Eeva Anundi

Puhuttaessa Palestiinan edellytyksistä ”nousta kansakuntien joukkoon” on hyödyllistä muistaa Suomen itsenäisyyden alkutaivalta, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

Noora Kotilainen
30.9.2025 7.00
Fediverse-instanssi:

Viime aikoina on puhuttu paljon Palestiinan tunnustamisesta. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, mitä toisen tunnustaminen oikeastaan merkitsee.

On sanottu, että se olisi lähinnä symbolinen ele vailla käytännön merkitystä. On esitetty, ettei aika ole otollinen, tai että tunnustaminen olisi vaikeaa tai jopa vahingollista, koska ei ole selvää, mitä tunnustettaisiin ja kuka valtaa sekasortoisessa maassa tosiasiassa pitää.

Historialliset analogiat ovat usein harhaanjohtavia, mutta puhuttaessa Palestiinan edellytyksistä ”nousta kansakuntien joukkoon” on hyödyllistä muistaa Suomen itsenäisyyden alkutaivalta ja kaikkea muuta kuin suoraviivaista valtiollista tunnustamista.

ILMOITUS
ILMOITUS

 

Itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta eli päivänä, jolloin eduskunta vuonna 1917 hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen. Suomi oli tuolloin vielä kaukana itsenäisyydestä, vakaasta poliittisesta järjestyksestä ja kansainvälisestä tunnustuksesta. Silti symbolinen päivä on merkityksellinen identiteetillemme.

Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa epäiltiin Suomen itsenäisyyden mahdollisuuksia ja edellytyksiä tunnustaa sekavassa tilassa oleva maa. Vaadittiin, että tunnustus haettaisiin ensin Venäjältä. Suuren Venäjän vastaus arvelutti – ei haluttu ottaa ensimmäistä askelta, sekaantua, aiheuttaa haittaa suhteille – joten tarjottiin lämmintä kättä ja toivottiin suotuisia tuulia.

Oli hiuskarvan varassa, että bolsevistinen Neuvosto-Venäjä Leninin johdolla antoi vuoden 1918 vaihteessa tunnustuksensa. Se tehtiin uskoen sosialistisen vallankumouksen pian syttyvän ja Suomen kaatuvan jälleen työväen valtakunnan syliin. Vasta emämaan jälkeen seurasivat muut valtiot perässä, suurin osa tosin toivoen vastakkaista tulosta.

Itsenäisyytemme alkuajat olivat väkivaltaiset ja vallanjako varsin sekavaa. Vajaa kuukausi ensimmäisestä tunnustuksesta syttyi sisällissota. Sodan riehuessa solmittiin 1. maaliskuuta Suomen ja Venäjän virallinen valtiosopimus – tai pikemminkin sopimus Venäjän Neuvostotasavallan ja sen lailliseksi hallinnoksi katsoman Suomen sosialistisen työväentasavallan ja Kullervo Mannerin kansanvaltuuskunnan välillä. Suomessa moni ei pitänyt punaisten vallankumouksellista hallitusta laillisena.

Sinänsä Suomen tuolloinen ja Palestiinan nykyinen kansainvälinen status on hyvin erilainen. Palestiinan on tunnustanut noin 150 valtiota, monet jo 1980-luvulla. Vaikka asia ei ole tuore, on se monelle hankala. Vaikeudessa onkin kyse toisen tunnustamisesta valtiollista suvereniteettia laajemmassa mielessä.

 

Tunnustetuksi tuleminen on keskeinen inhimillinen, sosiaalinen ja poliittinen tarve, ja tunnustus toisen olemassaolon huomioimista. Kieltäytyminen tunnustamisesta – ihmisen, ihmisryhmän, identiteetin tai valtion – tarkoittaa, ettemme tunnusta sen tasa-arvoisuutta kanssamme.

Sallimme itsellemme valtiollisen suvereniteetin tuoman poliittisen statuksen, kansainvälisen turvan ja koskemattomuuden. Vaalimme ja juhlimme sitä. Samanaikaisesti emme ole valmiita myöntämään hädänalaisille mahdollisuutta samaan.

Tunnustus vaatii toisen arvon ja olemassaolon oikeuden vakavasti ottamista. Pohjimmiltaan tunnustaminen tarkoittaa sitä, että näemme ja huomioimme toisen elämän suremisen arvoisena: jos se menetettäisiin, surisimme sitä. Mitä palestiinalaisten elämiin tulee, näin ei aina tunnu olevan.

Kirjoittaja on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mauri Peltokangas on perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Kansanedustaja höpötteli ”kiintiömuslimeista” – Perussuomalaiset vetää vaalivaihteen silmään, ja kokoomus katsoo vierestä

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Uusimmat

Maanviljelijä ohjaa härkiä La Yoandran tilalla Havannassa. Maatalouden tuotanto on heikentynyt Yhdysvaltojen Kuubaan kohdistaman öljysaarron vuoksi.

Talouskriisi lamautti Kuuban maatalouden

Rekrytointijulisteet houkuttelevat miehiä rintamalle. YK:n pakolaisjärjestön mukaan Ukrainan sota on ajanut 3,6 miljoonaa ihmistämaan sisäisiksi pakolaisiksi.

Koti on raunioina, eikä uutta elämää voi aloittaa – Ukrainan sisäiset pakolaiset elävät välitilassa

Somalimaan presidentti Abdirahman Irro tapasi pääministeri Benjamin Netanjahun valtiovierailulla Israelissa kesäkuussa.

Miksi Israel tunnusti Somalimaan?

Kun rahoitusta romutetaan, koulut eivät voi paikata aukkoa omalla venymisellään, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen.

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana – Lopun ajan tunnelma hallitsee sote-järjestöjen vuotta

 
02

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

 
03

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

 
04

Minja Koskela: ”Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa?”

 
05

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lohikoski: Koulutuksen resursseja ei saa heikentää – ”Oikeistopuolueet ovat halunneet kaiken yleissivistävän pois”

08.09.2026

Opettajat haluavat kääntää PISA-tulokset nousuun

08.09.2026

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

08.09.2026

Sahra Wagenknecht nostaa äärioikeiston Saksi-Anhaltin johtoon

07.09.2026

45 prosentin shokki: Äärioikeisto repi Saksi-Anhaltin kahtia ja palomuurit horjuvat

07.09.2026

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

06.09.2026

”Valkoiset demonit” eivät enää vaienna alkuperäiskansojen tyttöjä Argentiinan Saltassa

06.09.2026

Kenian pienkalastajat käyttävät dataansa merien suojeluun

05.09.2026

Jaakko Melentjeffin Hunnutetun naisen valtti on monimutkainen yllätyksellinen juoni, mutta henkilöhahmoissa ei ole eloa

05.09.2026

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

04.09.2026

Seksuaalinen häirintä on vaiettu, mutta yleinen ongelma perulaisilla työpaikoilla

04.09.2026

Muukalaisviha ajaa siirtolaisia pois Etelä-Afrikasta – pelkästään Malawi on kotiuttanut yli 56 000 kansalaistaan

03.09.2026

Vasemmistoliitto nosti kannatuksensa jälleen uuteen ennätykseen – ”Puolue saa erityisesti demareilta ja vihreiltä äänestäjiä puolelleen”

03.09.2026

Luottamus ja osallisuus eivät ole ekstraa, vaan kriisinkestävyyden ydin

03.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset