EU-parlamentti päätti vastikään, ettei kasvisraaka-aineesta tehtyjä tuotteita saa markkinoida ja myydä esimerkiksi nakkina, leikkeleenä tai pihvinä. Kielto vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän.
”Joka tapauksessa on lingvistin näkökulmasta vähintäänkin kiinnostavaa, että Euroopassa käytettäviä kieliä säännellään tällä tavalla sanastotasolla ja sanoja käännetään varsin yksioikoisesti luonnoksen erikielisiin versioihin”, kirjoittaa Kotuksen erityisasiantuntija Henri Satokangas blogissaan.
Hän toteaa, että sanoista saadaan uusia sanoja esimerkiksi muodostamalla niistä yhdyssanoja. Se kuuluu kielen elämään.
”Se on vakiintunut ja ahkerassa käytössä oleva yhdyssana.”
”On totta, että pihvistä tai makkarasta tulee luultavasti useille suomea taitaville mieleen lihatuote. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kasvismakkaraa voisi olla olemassa”, Satokangas kirjoittaa.
Hän jatkaa, että pullakin viittaa hyvin vahvasti vehnäjauhoista leivottuun herkkuun.
”Silti suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on. Se on vakiintunut ja ahkerassa käytössä oleva yhdyssana, jonka alkuosa ilmaisee raaka-aineen ja loppuosa muodon. Siis aivan samoin kuin porkkanapihvissä, soijanakissa ja kasvismakkarassa.”
Kotuksen asiantuntijat huomauttavat niin ikään, että kasvispihveistä on puhuttu jo verrattain kauan. Esimerkiksi Kansalainen-nimisessä sanomalehdessä marraskuussa 1898 julkaistussa menussa tarjolla on ”kasvispihviä ja porkkanaputinkia”.
lehti 