Vuoden paras poliittinen trilleri taisi ilmestyi heti vuoden ensimmäisenä päivänä. Aamos Hongan Punaista verkkoa ei ole ohittanut kukaan, kun kirjasyksyn kuumin sesonki alkaa olla ohi. Mutta ehkä sen tekee Honka itse vuoden toisella trillerillään Viides artikla, joka ilmestyi lokakuun puolivälin jälkeen.
Aamos Honka on nimimerkki, koska kirjoittaja toimii itse tiedustelualalla. Leipätyö näkyy kirjoissa. Ne vakuuttavat asiantuntemuksellaan. Punaisessa verkossa hän kirjoitti väristyksiä aiheuttavalla tavalla Kiinan luomasta uhkasta läntisille demokratioille. Viidennen artiklan aihe on perinteisemmin Venäjä, mutta siinäkin Honka nousee täysin omalle tasolleen.
Ei ole juonipaljastus, että Honka kuvailee, millä lailla Venäjä voisi haastaa ja testata Nato-maita siitä, ovatko ne oikeasti valmiita tukemaan toisiaan, jos yhtä vastaan hyökätään. Siis aktivoimaan sen teoksen nimen mukaisen viidennen artiklan.
Hongan kuvittelemassa operaatiossa venäläiset erikoisjoukot nousevat maihin Skotlannissa ja murhaavat Royal Apex Banking Groupin hallituksen puheenjohtajan. Pian koko Britannian finanssijärjestelmä uhkaa halvaantua. Valko-Venäjällä on raskasta sotilaallista toimintaa samaan aikaan, kun pakolaisia kuljetetaan busseilla kohti Liettuan rajaa. Venäjän laivaston sotaharjoituksessa Itämerellä pääsee karkuun miinoja, jotka rajoittavat liikkumista alueella. Yhdysvalloissa tilanne kärjistyy niin, että maa on sisällissodan partaalla.
Hongan skenaario toimii niin hyytävästi, koska lukijan mielessä hänen kuvittelemansa ja kuvaamansa tapahtumat sekoittuvat päivän oikeisiin uutisiin. Aivan kuin Punainen verkko, myös Viides artikla voisi olla totta. Osa siitä onkin, tilanne, jota kohti Yhdysvallat voi olla ajautumassa, ja pakolaisten käyttö hybridiaseena, mistä Suomessakin on kokemusta. Samoin Venäjän uhkailu ydinaseilla Ukrainan sodan aikana. Lopulta tapahtumat huipentuvat Savukoskella tavalla, joka on koettu lähimenneisyydessä.
Teoksen toimijat eivät luonnollisestikaan tiedä edellä mainittua kokonaisuutta. He joutuvat ottamaan huomioon, että venäläinen harhauttaa aina, myös silloin kun ei tee harhautusta, mikä on kuulemma suomalaisten sotilaiden lentävä lause. Mutta muutakaan ei voi kuin varautua pahimpaan.
Hongan ensimmäisestä kirjasta tutuista henkilöistä Janne Peura on nyt puolustusasiamies Washingtonissa. Siellä hän saa ensikäden kosketuksen Yhdysvaltojen vaaralliseen sisäiseen tilanteeseen. Supon etsivä Tiina Mäkelä lähetetään ensin Valko-Venäjälle selvittämään, mitä maassa on meneillään. Sen jälkeen vuorossa on Lappi, jossa venäläiset kuljettavat salaperäistä lastia kohti erämaata.
Toimisiko Naton viides artikla tositilanteessa? Hongan näkemys on pessimistinen, mutta hänen taustansa takia ehkä realistinen. Venäjällä on keinot saattaa länsi sellaiseen sekasortoon, että jokainen joutuu huolehtimaan itsestään. Loppusanoissaan hän tosin kertoo uskovansa, että Naton yhtenäisyys pitää, mutta niitä edeltävien 500 sivun aikana Honka kertoo monta syytä sille, miksi se ei pidä.
Trilleritaivaalle syttyi uusi tähti, kirjoitin vuoden ensimmäisenä päivänä. Nyt näyttää siltä, että siellä loistaa pysyvä tähti. Tuhat sivua armottoman todenmakuista jännitystä saman vuoden sisällä todistaa, ettei esikoisteoksen onnistuminen ollut sattumaa. Aamos Hongalla on edellytykset olla alansa ykkönen pitkään tästä eteenpäin.
Aamos Honka: Viides artikla. 510 sivua, Gummerus 2025.
uutiskirje 
