Vaalikone
Verkkosivusto, jonka tarkoitus on auttaa auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas.
Sekä ehdokas että äänestäjä syöttävät koneeseen vastauksensa.
Suurimmassa osassa koneita erilaisia väittämiä kommentoidaan asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä.
Vastausrivejä vertaamalla vaalikone ilmoittaa sopivimmat ehdokkaat, sekä usein myös vähiten sopivat.
Esimerkiksi Ylen vaalikone vertaa myös parhaiten äänestäjän vastauksiin sopivat puolueet.
”Onneksi olkoon!
Olet selvästi aikaasi seuraava, älykäs, innovatiivinen ja trendikäs henkilö.
Luulen että sinun kannattaa äänestää Kommareita sillä he kaipaavat riveihinsä kaltaistasi omituista, hieman ajastaan jäljessä olevaa hiipparia”.
Tällaisen analyysin saan Krissen vaalikoneelta.
Olen klikkaillut annetuista vaihtoehdoista lempijuomakseni bissen ja ruuakseni borssikeiton. Vappua olen valinnut viettäväni Hakiksessa, ilman ylioppilaslakkia.
Krissen vaalikone lupaa paljastaa koneen käyttäjän ”henkisen poliittisen kodin”, ja aika lähellehän tuo osui.
Taiteilija Jukka Liukkosen luoma Timo Soini -vaalikone puolestaan kertoo minun olevan 90-prosenttisesti erimielinen Soinin kanssa.
Kymmenen prosentin samanmielisyys tulee siitä, että meidän molempien mielestä on oikein mennä Euroopan Unioniin töihin, vaikka vastustaa EU:a.
Mihin unohtui kulttuuri?
Verkon vakavamielisemmät vaalikoneet tarjoilevat minulle Top 20 -ehdokkaiksi vaihtelevassa järjestyksessä vasemmiston, vihreiden ja SKP:n ehdokkaita sekä jokusen demarin.
Erimielisyys on tasalaatuisempaa. Minulle epäsopivin ehdokas on koneesta riippumatta kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman.
Säännön vahvistava poikkeus on SAK:n Työelämän vaalikone, jossa Rydman tekee nousun toiseksi viimeiselle sijalla. Jumboksi jää persu nimeltä Mönkkönen.
SAK:n vaalikone paljastaa myös, että RKP:n ja perussuomalaisten ehdokkaat ovat laiskimpia liittymään ammattiliittoon. Eniten ammattiliittojen jäseniä puolestaan on SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaissa.
Kepan Ulkopoliittinen vaalikone on yksi kevään kiinnostavimmista. Se kysyy muun muassa miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä tulisi jakaa, millaista on Suomen maahanmuuttopolitiikka seuraavan eduskunnan valtakaudella ja millaisiin tehtäviin suomalaisia rauhanturvaajia lähetetään?
Kysymyksiä ovat ehdottaneet ja kommentoineet 21 kehityskysymysten parissa työskentelevää kansalaisjärjestöä, Ulkopoliittinen instituutti ja Kansainvälinen kauppakamari.
Mutta mihin jäivät kulttuuri, koulutus ja sivistys? Niihin liittyvien kysymysten puuttuminen oikeastaan kaikista koneista on Pirkko Kotilan (vasemmistoliiton ehdokas Uudellamaalla) mielestä tyrmistyttävää.
– Kertonee siitä, mihin on tämän maan henkinen tila joutunut viimeisten hallitusten aikana: taloudellisen hyödyn ajattelu on päällimmäisenä, muun muassa Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Ylen vaalikoneisiin vastannut Kotila pohtii.
Kommentit kannattaa lukea
Kevätvaalimuotia edustavat koneet, jossa saman- tai erimielisyyttä ilmaistaan liu’uttamalla kursoria mielipidejanalla. Homma vaatii melkoista tarkkuutta ja itsensä kanssa voi olla erimielinen eri päivinä. Jopa samana päivänä.
Tämän huomasi myös Paavo Arhinmäki, joka MTV3:n vaalikoneessa oli itsensä kanssa 92,8% samaa mieltä.
– Loppumetreillä nousin ykköskandidaatiksi.
Kun poliittisia linjoja typistetään lauseen mittaisiksi, on toisinaan mahdotonta olla väittämän kanssa sen enempää samaa kuin eri mieltä. Väittämät myös johdattelevat ja niiden maailma noudattaa usein ”jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan” -logiikkaa.
”Kysymykset ovat aivan naurettavia. Pääomaverotus pitää nostaa samalle tasolle muun tuloverotuksen kanssa, ei vain lähemmäksi. Perusturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien korottaminen eivät ole toisiaan poissulkevia. Julkisia menoja on monenlaisia, en minä velaksi hyväksy vaikkapa aseiden ostamista, mutta mieluummin otan velkaa kuin leikkaan perusturvaa”, kommentoi Arhinmäki MTV3:n koneen talouspolitiikkaa käsitteleviin kysymyksiin.
Ehdokkaiden kommentit avaavat heidän ajatusmaailmaansa, silloinkin, ja varsinkin silloin, kun eivät oikeastaan sano mitään:
”Ihminen on arvokas itsenään”, perustelee Arja Karhuvaara (kok), vastattuaan ettei homo- ja lesboparien tule saada oikeutta niin kutsuttuun sukupuolineutraaliin avioliittoon.
Entä pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon? Ei, vastaa Sakari Oka (kok), koska ”adoptiolapsista on jo nyt pulaa”.
Kone innostaa uurnille
– Vaalikoneita ja niiden merkitystä ei voi enää sivuuttaa, sanoo Outi Ruusuvirta, joka valmistelee väitöskirjaansa vaalikoneista London School of Economics and Political Sciensessa.
Ruusuvirran mukaan vaalikoneet ovat tasa-arvoistaneet poliittista osallistumista. Erityisesti nuorten kohdalla ne myös nostavat äänestysintoa. Nuoret sosiaalistuvat äänestämiseen vaalikoneiden, eivät poliittisten tilaisuuksien kautta.
Ruusuvirta viittaa Juri Mykkäseen ja Tom Moringiin, jotka ovat tutkineet, miten äänestämisen todennäköisyys kasvaa eri tuloluokissa, mikäli ihmisten käyttävät vaalikoneita.
– He ovat löytäneet ihan selkeän tuloksen, että alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä äänestämisen todennäköisyys kasvaa, jos ihminen käyttää vaalikonetta.
Outi Ruusuvirran mukaan vaalikoneet ovat niitä käyttäville nuorille tärkeä tiedonlähde, jotka ohjaavat myös äänestyspäätöstä.
– Tätä korostaisin myös ehdokkaille. Vaalikoneet ovat heille elintärkeitä sähköisessä vaalikamppailussa.
Ruusuvirta käyttää itsekin innokkaasti vaalikoneita.
– Politiikan tutkijana minulla on asioista jo aika selkeä käsitys, mutta vaalikoneen avulla saa tietoa ajankohtaisista kysymyksistä ja ehdokkaita voi siivilöidä.
Ehdokas ei osaa (sanoa)
Politiikkaa seuraavallekin äänestäjälle osa vaalikoneiden kysymyksistä on liian vaikeita. Sairaanhoitajaliiton Terveydenhuollon vaalikone tekee pioneerityötä tarjoamalla koneen kysymyksiin liittyviä asiantuntija-artikkeleita.
Mutta entäpäs jos silti ei osaa sanoa mielipidettään? Jos vastaa vain EOS (en osaa sanoa), minkälaisen tuloksen kone silloin antaa? EOS-testiä kannattaa kokeilla.
MTV3 listasi varovaisimmin vastanneet ehdokkaat, siis ne jotka eivät sano juuta eivätkä jaata. Ehdokkaita, jotka eivät ole samaa eivätkä eri mieltä Maikkarin vaalikoneen väittämien kanssa, löytyi aina ministeritasoa myöten (Jan Vapaavuori, kok).
Eduskuntapuolueista kokoomuslaisia listalle tuli 23, keskustalaisia 15, kristillisdemokraatteja 7, demareita ja perussuomalaisia kuusi, vihreitä viisi ja vasemmistoliittolaisia yksi.
Muutos 2011 -puolueen Jouni Jokela Uudeltamaalta oli 98,7 prosenttisesti koneen testaajien kanssa samaa mieltä, kun vastausosoitinta ei liikutettu suuntaan tai toiseen.
Mikä mahtaisi muuttua, jos Jokela olisi kansanedustaja? En osaa sanoa.
Ei taida osata Jokelakaan.
Linkkejä eri vaalikoneisiin löydät täältä.
Vaalikone
Verkkosivusto, jonka tarkoitus on auttaa auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas.
Sekä ehdokas että äänestäjä syöttävät koneeseen vastauksensa.
Suurimmassa osassa koneita erilaisia väittämiä kommentoidaan asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä.
Vastausrivejä vertaamalla vaalikone ilmoittaa sopivimmat ehdokkaat, sekä usein myös vähiten sopivat.
Esimerkiksi Ylen vaalikone vertaa myös parhaiten äänestäjän vastauksiin sopivat puolueet.
uutiskirje 
