Kuuba pyrkii vahvistamaan vammaisten henkilöiden asemaa työmarkkinoilla uudella työlainsäädännöllä. Lakiesitys lisää työnantajien velvoitteita ja tarjoaa taloudellisia kannustimia. Se nojaa ajatukseen, että vammaiset ihmiset eivät ole pelkkiä tuen kohteita, vaan aktiivisia ja osaavia toimijoita työelämässä.
Kuuban näkövammaisten liiton Ancin puheenjohtaja Jorge Luis Cala painottaa työn merkitystä ihmisarvon ja osallisuuden kannalta.
– Emme aja vammaisten henkilöiden työllistämistä vain toimeentulon vuoksi, vaan siksi, että myös he voisivat toteuttaa itseään ja kokea itsensä osaaviksi ja hyödyllisiksi, Cala sanoo.
Kuuban liikuntavammaisten liitto Aclifim edustaa noin 94 000 liikuntavammaista kuubalaista, joista noin 14 000 käyttää pyörätuolia. Järjestön puheenjohtajan Mabel Ballesterosin mukaan suurimmat esteet liittyvät yhä asenteisiin.
– Vammaiset ihmiset sysätään helposti sivuun. Järjestömme on jatkuvasti muistutettava, että he ovat yhteiskunnan aktiivisia jäseniä, joita ei saa sulkea ulkopuolelle, Ballesteros sanoo.
Työnantajille verokannustimia
Uusi työlakiluonnos oli kansallisessa kuulemismenettelyssä eri työyhteisöissä loppuvuodesta 2025.
– Uusi työlaki herättää valtavasti odotuksia. Kuulemisen aikana vammaiset henkilöt ovat voineet tuoda esiin näkemyksiään, ja meillä on suora yhteys lakia valmistelevaan komissioon, Cala kertoo.
Lakiluonnos asettaa vammaiset henkilöt ja erityisopetuksesta valmistuneet etusijalle työnsaannissa, jos he täyttävät tehtävän edellyttämät vaatimukset ja jos kunnalla tai yrityksellä on todelliset mahdollisuudet työllistää heidät.
Lapset ja nuoret, joilla on erityisiä oppimistarpeita voivat Kuubassa saada 18 ikävuoteen saakka eriytettyä ja asiantuntevaa eritysopetusta.
Uusi laki tarjoaa myös verokannustimia niille työnantajille, jotka palkkaavat vammaisia henkilöitä.
Lisäksi työnantajien on tehtävä kohtuullisia mukautuksia työpaikoille käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan. Näihin kuuluvat esteettömät tilat, turvallinen liikkuminen, tarvittavat apuvälineet sekä mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen. Näin vammaiset henkilöt voivat työskennellä yhdenvertaisesti ja tehtävissä, joihin heidät on koulutettu.
– Kyse ei ole vain työpaikan antamisesta, vaan kokonaisesta koulutus- ja valmennusprosessista sekä työntekijälle että työnantajalle, Cala korostaa.
Jos laki hyväksytään, se toteuttaa keskeisiä periaatteita YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta, jonka Kuuba ratifioi jo vuonna 2007.
Erityisopetus vai kaikille yhteinen opetus?
Työlain ohella keskeinen kiistakysymys vammaisten sosiaalista osallisuutta koskevassa keskustelussa on, tulisiko vammaisten lasten opiskella erityis- vai yleisopetuksessa.
– Meitä kritisoidaan erityisopetuksesta, mutta puolustamme sitä, koska se vastaa vammaisten henkilöiden tarpeisiin, Kuuban kehitysvammaisten henkilöiden liitto Acpdin Maylis Oliva sanoo.
Maailman erityisopetuksen järjestön puheenjohtaja Orlando Terré muistuttaa, että keskustelu on jatkunut jo vuosikymmeniä ilman yksiselitteistä vastausta.
– Yli 30 vuoden osallistavan ajattelun jälkeen näkemykset perustuvat usein uskomuksiin eikä tasapainoiseen arvioon siitä, mikä on oikeudenmukaista ja laadukasta, Terré sanoo.
Hänen mukaansa erityisopetusta tarjoavia keskuksia ei pidä lakkauttaa, vaan uudistaa niitä yhdenvertaisuuden pohjalta. Jotkut oppilaat saavat yhdistetystä erityis- ja yleisopetuksesta parhaan mahdollisen tuen, mikä takaa heille aidon yhteiskunnallisen osallisuuden.
uutiskirje 
