Vasemmistoliitto pyrkii edistämään yhtenäistä progressiivista tuloverotusta, jossa pääomatuloja verotettaisiin pääpiirteissään samalla asteikolla kuin muita tuloja. Puolue on onnistunut erottautumaan tuloeroja tasaavan verotuksen uskottavimpana puolustajana. Toisaalta Vasemmistoliiton esittämät ekologiset verot, kuten jätevero ovat jääneet julkisuudessa vähälle huomiolle.
Valtion progressiivisen tuloveron tuotto on arviolta 5,4 miljardia euroa vuonna 2011 eli noin 11 prosenttia valtion tuloista. Toisaalta valtion osuus kaikista veroista ja sosiaaliturvamaksuista on vain noin 47 prosenttia vuonna 2011. Siten progressiivisen tuloveron tuotto on nykyisin viiden prosentin luokkaa kaikista veroista ja sotumaksuista. Jos kaikki ei-progressiiviset verot ja maksut haluttaisiin poistaa, progressiivisen tuloveron tuotto pitäisi 20-kertaistaa. Toisaalta 16 miljardin euron kunnallisveropotin muuntaminen progressiiviseksi olisi merkittävä askel tähän suuntaan.
Keskeisin verouudistus on ympäristöverotuksen kiristäminen.
Arvonlisäveron 15 miljardin osuutta on kuitenkin vaikea sivuuttaa. Arvonlisäveron hyviin puoliin kuuluu, että se kohdistuu tasaisesti työhön, raaka-aineisiin ja pääomaan, eikä vain yhteen tuotannontekijään eli työhön kuten tulovero. Lisäksi se verottaa myös tuontia, toisin kuin vain kotimaiseen työhön kohdistuva ansiotulovero.
Arvonlisäveron huonoihin puoliin kuuluu, että se ei tasaa tuloeroja, eikä verorasitus kohdistu oikeudenmukaisesti. Arvonlisävero saattaa olla jopa regressiivinen vero siinä mielessä, että hyvätuloiset maksavat sitä tuloistaan suhteellisesti vähemmän kuin köyhät, koska hyvätuloisten tuloista suurempi osa suuntautuu sijoittamiseen ja säästämiseen kulutuksen sijaan.
Kaikkein keskeisin verouudistus on kuitenkin ympäristöverotuksen kiristäminen. On tutkittava mahdollisuuksia siirtyä ympäristöhaittojen mukaan porrastettuun arvonlisäverotukseen. Tällöin myös alle keskituloisten energialasku kasvaisi, mutta vastaavasti vähäpäästöinen kulutus olisi halvempaa.
Työhön kohdistuva verotus nostaa työn hintaa. Tällä on merkitystä erityisesti sellaisilla aloilla, joilla palkattavien henkilöiden määrä riippuu voimakkaasti palkkauskustannuksista. Korkea palkkaverotus yhdistettynä matalaan arvonlisäveroon kannustaa korvaamaan palkkatyötä koneilla ja raaka-aineilla.
Arvonlisäveron tason korottaminen ja vastaava tuloverotuksen keventäminen asteikon alapäässä saattaisi parantaa pienituloisten työllistymismahdollisuuksia: tosin yhteys on kiistanalainen. Onnistuessaan tällainen uudistus saattaisi olla myös yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen. Olisi lisäksi tutkittava mahdollisuuksia siirtyä progressiiviseen arvonlisäveroon uuden teknologian avulla: maksukortti voisi toimia samalla alv-verokorttina kaupan kassalla ja tuotteiden lopullinen hinta määräytyisi ostajan alv-tason mukaan.
Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja.
lehti 