Khatera (nimi muutettu) on 26-vuotias nainen Pohjois-Afganistanin Badakshanin maakunnasta. Hän on kotoisin syrjäisestä kylästä, jossa hän asui perheensä kanssa ja haaveili lapsesta asti lääkärin ammatista.
– Aina, kun näin lääkärin valkoisessa takissaan, toivoin, että minäkin saan jonakin päivänä sellaisen takin ja voin palvella ihmisiä.
Kouluvuosien edetessä unelma opiskelusta lähestyi ja Khatera valmistautui yliopiston pääsykokeeseen. Sitten valta vaihtui.
– Talibanin ensimmäinen teko oli kieltää tytöiltä ja naisilta koulutus. Tuntui kuin kaikki lapsuuteni unelmat olisivat muuttuneet tomuksi.
Koulutuskielto muutti Khateran elämän nopeasti ja hän masentui.
– Tuntui kuin elämäni olisi loppunut. Ihminen pakotetaan elämään täydellisessä pimeydessä, jos häneltä kielletään koulutus.
Khateran masennus ja ahdistus syvenivät, kun Taliban kiristi rajoituksiaan, eikä naisilla ollut enää oikeutta liikkua vapaasti kodin ulkopuolella. Khatera menetti vähitellen kaiken toivonsa.
Sitten Khateran entinen luokkatoveri soitti kaupungista. Hän kertoi opiskelevansa verkossa toimivassa yliopistossa, jonka ulkomailla asuva afgaani oli perustanut Afganistanin naisille.
Verkkoyliopisto tuo valoa pimeyteen
Koska Khateran kotikylässä internetyhteys oli heikko, hän matkusti siskonsa luo kaupunkiin. Siellä hän näki ensimmäistä kertaa, miten etäopiskelu toimii. Hän haki Online Zan -yliopistoon.
– Ajattelin, että psykologian opinnot voisivat viedä minua kohti unelmiani. En kuitenkaan ollut kovin toiveikas.
Kaksi viikkoa myöhemmin Khatera sai viestin. Hänet oli hyväksytty yliopistoon.
– En voinut uskoa sitä. Kiljuin ilosta pihallamme. Äitini tuli ihmetellen pihalle, ja kerroin hänelle, että minut on hyväksytty yliopistoon.’
Khatera opiskelee nyt neljättä lukukauttaan. Opettajat ovat sekä Afganistanista että ulkomailta, ja opetus on hänen mukaansa ammattitaitoista.
Verkkoyliopisto on Khateralle enemmän kuin opiskelupaikka. Hän kuvailee sen olevan valo pimeydessä.
Opiskelu ei kuitenkaan ole helppoa. Internetyhteys katkeilee ja on kallis. Khateran äiti myy kylässä maitoa kattaakseen tyttärensä opiskelukustannukset.
Khatera joutuu myös asumaan kaupungissa erossa perheestään. Hän kuitenkin vakuuttaa, että kaikki vaikeudet ovat sen arvoisia.
– Kokonainen sukupolvi olisi menetetty ilman tätä
Taloustieteilijä Abdul Farid Salangi perusti Online Zan -yliopiston vuonna 2022. Hän toimii koulun johtajana ulkomailta käsin. Hankkeen tavoitteena on tukea tyttöjä, joilta on evätty koulutus. Salangi pitää koulutuksen tarjoamista velvollisuutenaan, sillä Afganistan ei voi kehittyä ilman koulutettuja naisia.
– Kun koulut suljettiin, tuhannet menettivät toivonsa. Ymmärsin, että menetämme kokonaisen sukupolven, jos tilanne jatkuu näin.
Yliopiston alku oli vaatimaton, koska sillä ei ollut budjettia tai organisaatiota. Salangi otti yhteyttä kollegoihin ja professoreihin, joista monet ryhtyivät vapaaehtoisiksi, ja vähitellen toiminta kasvoi.
Nykyisin yliopistolla on useita tiedekuntia, satoja opettajia Afganistanissa ja ulkomailla sekä hallintohenkilöstöä. Se tarjoaa koulutusta kymmenille tuhansille naisille lähes maksutta.
Opetus tapahtuu usein iltaisin, koska monet opettajat työskentelevät päivisin muualla. Jos suoria luentoja ei voida järjestää, tunnit nauhoitetaan ja jaetaan videoina.
Myös Khatera opiskelee myöhään yöhön.
– Teen kotitöitä, valmistaudun luennoille ja opiskelen. En huomaa, miten päivät ja yöt kuluvat. Nyt katson tulevaisuuteen luottavaisesti.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä, samoin haastateltavien oikeat nimet.
uutiskirje 