Sciene Advances -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus ennustaa AMOC:n heikkenevän jopa 51 prosenttia vuoteen 2100 mennessä, mikä on huomattavasti enemmän kuin on oletettu. Esimerkiksi IPCC kutsuu näin voimakasta heikkenemistä merkittäväksi.
Tähän asti AMOC:n on ennustettu heikkenevän hyvin todennäköisesti 32 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Romahdusta on pidetty merkittävänä riskinä, mutta nyt se näyttää aiempaa huomattavasti todennäköisemmältä.
– Se evidenssi, mitä romahdukseen tarvittaisiin, olisi havaintomuutoksiin liittyvästä positiivisesta takaisinkytkennästä, fysikaalinen merentutkija ja ilmastomallintaja Aleksi Nummelin kertoi KU:lle pari vuotta sitten.
Juuri julkaistu tutkimus vahvistaa, että tällainen takaisinkytkentä eli itseään ruokkiva kierre on jo olemassa. Se tarkensi tietoa Etelä-Atlantin suolapitoisuudesta ja vahvisti viimeaikaista käsitystä sen merkityksestä koko virtausjärjestelmän vakaudelle.
Aika siirtyä riskienhallintaan
Nummelin ja muut tutkijat (2026) suosittelivat hiljattain, että Pohjoismaat ottaisivat johtavan roolin AMOC:n seuranta- ja varoitusjärjestelmän luomisessa. He ehdottavat raportissaan myös päästövähennystavoitteiden kiristämistä sitä mukaa, kun romahdusriski kasvaa.
Niin ikään raportissa ehdotetaan romahdusriskin huomioimista niin kansallisissa huoltovarmuussuunitelmissa kuin EU:ssa ja NATO:ssakin. Lisäksi suositellaan katastrofivelkakirjojen tai muiden rahoitusinstrumenttien kehittämistä romahduksen varalle.
Tutkijoiden mukaan myös tutkimusta AMOC:n heikkenemisen paikallisista vaikutuksista tulisi rahoittaa, jotta esimerkiksi maataloudessa ja energiantuotannossa voitaisiin yrittää sopeutua muutoksiin.
Koska AMOC globaalina järjestelmänä vaikuttaa myös tropiikin sadealueiden siirtymiseen, tulisi Pohjoismaiden tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi Intian ja Kiinan kanssa. Tarkkailun lisäksi nyt vaaditaan siis käytännön riskienhallintaa – voimakkampia päästövähennyksiä.
Raportin tiivistelmä on luettavissa suomeksi esimerkiksi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen sivuilla.
Pohjois-Eurooppa viilenisi
AMOC-kierto perustuu veden tiheyseroille, jotka seuraavat suolapitoisuuden vaihtelusta. Suolainen vesi on raskaampaa kuin makea. Kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä, suolainen merivesi laimenee eikä enää vajoa pohjaan Pohjois-Atlantilla, ja kiertoliike hyytyy.
Tuore tutkimus osoitti, että virtausjärjestelmä on luultua herkempi jäätiköiden sulamisvesien vaikutukselle. Arviot mahdollisen keikahduspisteen ylittymisen ajankohdasta ovat liikkuneet vuosisadan puolenvälin tienoilla.
Jos kierto romahtaisi, voisivat keskilämpötilat Pohjois-Euroopassa laskea tasolle, joka on ihmiselle asuinkelvoton. Paradoksaalisesti ilmaston lämpeneminen yhtäällä voi tällaisten mekanismien kautta aiheuttaa sen viilenemistä toisaalla.
Mitä korkeammaksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ja mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä todennäköisemmäksi eri keikahduspisteiden ylittyminen tulee.
Vain pieni osa ilmastonmuutosta
Ilmiötä ei tule käsitellä erillään kaikista muista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. AMOC ei ole suinkaan ainoa eikä edes merkittävin asia, johon ilmaston lämpeneminen vaikuttaa.
Vuonna 2024 Nummelin totesi KU:lle, että pontevammille ilmastotoimille on monta muutakin pakottavaa syytä.
– Toki, jos tämä romahtaminen kävisi toteen, sen ilmastovaikutukset olisivat alueellamme ja globaalistikin merkittävät, mutta lisänä on vielä koko muu ilmastonmuutos ja kaikki sen aiheuttamat ongelmat.
lehti 