Tiesitkö, että Yhdysvaltojen Trumpin ja Israelin Netanjahun laiton hyökkäys Iraniin ja Libanoniin on aiheuttanut energiamarkkinoille vakavamman tilanteen kuin 1970-luvun öljykriisit ja vuonna 2022 Venäjän laittoman hyökkäyssodan jälkeen puhjennut energiakriisi yhteensä? Hormuzinsalmen sulkemisesta ja Persianlahden alueen pommituksista seurannut markkinahäiriö on Kansainvälisen energiajärjestön mukaan historian merkittävin.
Käynnissä olevan tilanteen mittakaavan tekee helpommaksi hahmottaa se, että arabimaiden öljyntuottajien öljysulku ja hintojen nostaminen 1970-luvun alussa vähensi markkinoilta 4,5 miljoonaa öljybarrelia päivässä – tällä hetkellä luku on 20 miljoonaa.
1970-luvulla kriisin vaikutukset näkyivät arjessa monin tavoin. Yhdysvalloissa ryhdyttiin muun muassa polttoainesäännöstelyyn, mutta merkittävintä oli kuitenkin se, että maassa käynnistettiin tuolloin johdonmukainen strateginen suunnittelu ulkomaisesta öljystä luopumiseksi ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi. Tästä näkökulmasta katsottuna 1970-luvun öljykriisien on arvioitu myötävaikuttaneen ydinvoiman merkityksen kasvamiseen energiantuotannossa. Toisin sanottuna kriisi siis vauhditti teknologista ja yhteiskunnallista murrosta haitallisista riippuvuuksista irtautumiseksi.
Yli 50 vuotta myöhemmin olemme yllättävän samanlaisessa, mutta mahdollisesti vielä vakavammassa tilanteessa – kaikki riippuu siitä, kuinka pitkään sota Iranissa jatkuu. Sen kustannukset myös Euroopalle ovat valtavat ja mittari juoksee koko ajan. Tähän mennessä pelkästään fossiilisten polttoaineiden hintoja katsomalla EU-maat ovat alle kahdessa kuukaudessa maksaneet sodan seurauksena yli 20 miljardia euroa korkeampia hintoja. Näitä Trumpin hintoja maksavat viime kädessä tavalliset eurooppalaiset ihmiset niin liikenteessä, asumisessa kuin ruokakaupassa.
Eurooppalaiset yhteiskunnat ja kotitaloudet ovat vahvasti riippuvaisia fossiilisesta energista ja sen hinnasta – siksi kriisi osuu meihin niin kovaa.
Eurooppa on ollut liian hidas irtautumaan fossiilisesta tuontienergiasta. Eurooppalainen autoteollisuus on jatkanut investointeja polttomoottoreihin ajassa, jossa kiinalaiset edulliset sähköautot valtaavat markkinoita. Tälläkin hetkellä yli 30% eurooppalaisista kodeista lämpenee kaasulla, jonka myymisellä Putinin Venäjä on voinut rahoittaa imperialistista hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Riippuvuuden tietää myös Trump, joka sisällytti EU:n ja Yhdysvaltojen kauppadiiliin satojen miljardien dollarien edestä nesteytettyä maakaasua. Eurooppalaiset ovat siis vaihtamassa yhden toisiin valtioihin kytkeytyvän riippuvuuden toiseen – tämän sijasta tulisi hankkiutua fossiiliriippuvuudesta eroon.
Kun Venäjä käynnisti laittoman hyökkäyssotansa Ukrainaan keväällä 2022, näimme sen seurauksena Euroopan energiatuotannossa ennennäkemättömän vahvan pyrkimyksen päästä eroon venäläisestä tuontienergiasta. Silloin käynnistetty Repower EU -hanke tavoitteli vihreän siirtymän nopeuttamista ja energiantuotannon monipuolistumista Euroopassa. Tulokset olivat hyviä, mutta sittemmin suunta fossiilienergiasta luopumiseksi on jo lähtenyt kaartumaan kohti vanhaa maailmaa.
EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan takapakkia oikeiston johdolla
Tällä kaudella olemme nähneet EU:ssa kerta toisensa jälkeen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa vesittämistä ja takapakkia. Tästä saa suurelta osin kiittää kokoomuksen EPP-ryhmän sekä parlamentin laita- ja äärioikeiston yhteistyötä, historian oikeistolaisinta komissiota tietysti unohtamatta.
Lista on jo nyt pitkä. Polttomoottorikiellosta ollaan luopumassa, metsäkatoasetusta löysättiin ja esimerkiksi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen ovat kompromissien jälkeen jäämässä vain haaveeksi. Signaali on ollut se, että ilmastosääntely on liian kallista, vaikka sen tekemättömyyden kovaa hintaa juuri parhaillaan maksamme.
Suomi on ollut EU:ssa yksi uusiutuvan energian onnistujia, mikä on parantanut asemaamme energiakriiseissä. Tätä voi olla pörssisähköllä talojaan lämmittävien ja satojen eurojen sähkölaskujen kanssa tuskailevien ihmisten tietysti vaikeaa uskoa, mutta Suomessa energian hinta on ollut niin 2022 jälkeisessä kuin nykyisessä kriisissä eurooppalaisessa vertailussa hyvin maltillista. Selvityksissä erityisesti tuulivoiman nopeasti lisääntynyt tuotanto painoi sähkön hintaa alas ja helpotti kriisiä, kun taas esimerkiksi kaasusta erittäin riippuvaisessa Belgiassa ihmisten tilanne on ollut todella paljon vaikeampi.
Johtopäätöksenä Euroopan tulisi tässä tilanteessa herätä edistämään ennen kaikkea vihreää siirtymää ja sitä kautta pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista sekä niiden käyttöön liittyvästä epävakaudesta ja haitallisista riippuvuuksista. Tämä on tärkeää niin strategisen autonomian kuin ympäristöpolitiikan näkökulmasta, mutta ennen kaikkea siksi, että fossiiliriippuvuus kerta toisensa jälkeen aiheuttaa kestämätöntä elinkustannusten nousua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra, jonka puolue viime eduskuntavaaleissa kampanjoi hyvin näkyvästi bensan hinnan alentamisella, sanoi hiljattain mediassa, ettei energian hinnan nousuun kannata vastata polttoaineverotusta laskemalla. Hintalappu valtiontaloudelle on nimittäin valtava, mutta mitään takeita veroalennuksen siirtymisestä pumppuhintoihin ei ole.
Tästä pitäisi perussuomalaistenkin vihdoin ymmärtää, että kaikista tärkeintä kansalaisten polttoaine- ja energialaskujen laskemiseksi on se, että Eurooppa päättäväisesti katkaisee riippuvuuden fossiilisista polttoaineista. Vain siten pääsemme eroon tavallisia ihmisiä kurittavista energiakriiseistä. Tämän vuoksi myös ilmastoinvestoinneille tulee puolustusmenojen tavoin saada poikkeuslauseke EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin – valtioilla tulee olla niiden puitteissa taloudellinen mahdollisuus tehdä vihreää siirtymää, koska se on meidän yksi kohtalonkysymyksemme.
Li Andersson (vas.)
Europarlamentaarikko
uutiskirje 
