Siinä syitä siihen, miksi aikaa voi pitää hyvinvointivaltion alisuoriutumisen kautena.
Samaan aikaan 1990-luvun alun laman kanssa muuttui myös poliittinen ja ideologinen ilmapiiri. Korostettuun asemaan nousivat entistä enemmän markkinoiden avaaminen vapaalle kilpailulle, luopuminen tukijärjestelmistä ja kaupan esteistä sekä pääomaliikkeiden vapautuminen. Talouspolitiikan keskeiseksi tehtäväksi tuli hintavakaudesta ja budjettitasapainosta huolehtiminen.
Kun aikaisemmin tavoitteena oli täystyöllisyys, alkoi sosiaalipolitiikkaa 90-luvulla määrittää talous, kilpailukyky, budjettikuri, menojen pakkokarsinnat ja EU-velvoitteet yleensä.
Kohti luokkayhteiskuntaa?
Jos hyvinvointivaltion vajaatoimintoihin ei haluttu taloudellisesti suotuisana aikana puuttua, on aiheellista kysyä mitä tapahtuu, jos talous hidastuu nyt elettävällä vuosikymmenellä?
Kysymyksen esittää Olavi Riihinen, Helsingin yliopiston emeritusprofessori. Hän kirjoittaa, että nyt aletaan huomata minkälainen yhteiskunnan perusteita järkyttävä vaikutus on ollut muun muassa sillä, että kasvavat tulo- ja terveyserot ovat tulleet 1980-luvun pienten tuloerojen tilalle. Riihisen mukaan hyvinvointivaltion alisuoriutuminen jatkuu edelleen.
Sosiaaliset oikeudet ja talous ovat nyt vastakkain ehkä pahemmin kuin koskaan. Syynä on ennen kaikkea se, että kilpailukyky on työntänyt sosiaalipolitiikan taka-alalle. Häviäjän osaan on joutunut heikoimmin jaksava ja toimeentuleva väestönosa.
Näin suomalainen hyvinvointivaltio on luopumassa monista perimmäisistä arvoistaan ja toimintatavoistaan. Se on tiellä, joka voi johtaa luokkayhteiskuntaan.
Vaativa lista
Olavi Riihinen ennustaa sosiaalipolitiikan joutuvan Suomessa alkaneella vuosikymmenellä kovienkin kiistojen kohteeksi. Talouden taantuma ja sitä seuraava hidas elpyminen ovat vain pahentamassa tilannetta.
Ratkaisemattomien ongelmien lista kertoo tehtävän vaativuudesta: perusturvan jälkeenjääneisyys, pitkäaikaistyöttömyys, lapsiperheiden köyhyys, vanhusten huolto, terveyserojen pysyminen suurina ja jopa laajeneminen, maanmuuttajien syrjäytyminen ja monet työelämän ongelmat.
Professori Riihisen teoksessa
Sosiaalipolitiikka – Hukassa vai uuden jäljillä? esittämistä ajatuksista enemmän Viikkolehdessä 29.4.2011.
uutiskirje 
