Terroristijohtaja Osama bin Ladenin kuolema käynnisti arvailut siitä, mitä seurannaisvaikutuksia Yhdysvaltain suorittamalla operaatiolla on. Maailmalla tosin liikkuu myös epäilyjä siitä, mitä oikeasti tapahtui. Iskun järjestäneiden erikoisjoukkojen lisäksi tarkkaa tietoa tuskin on muilla kuin presidentti Barack Obamalla ja hänen esikunnallaan.
Pelolla on aina ollut merkittävä rooli terroristien asearsenaalissa. Terroristien iskut tulevat yllättäen, niiden toteuttamisaikaa tai -paikkaa ei etukäteen kerrota. Terrorismin uhan alla olevat saavat olla jatkuvasti varuillaan ja pelätä pahinta.
Yhdysvallat on jahdannut Osama bin Ladenia lähes kymmenen vuotta. Al-Qaidan ja bin Ladenin tuhoaminen olivat pääperusteita myös Afganistanin laajamittaiselle sodalle. Osama bin Ladenista ehti tänä aikana tulla vastapuolelle symbolinen hahmo, joka nyt väkivaltaisen kuolemansa kautta saa marttyyrin viitan.
Tästä voikin seurata kiihtyvä koston kierre. Osama bin Ladenin likvidointi ei päätä terrorismin vastaista sotaa vaan se voi jopa laajentaa sitä. Terroristiverkostot eivät toimi yhden johtajan varassa, ja todennäköisesti Osama bin Laden ei enää vuosiin on ollut kiistaton johtaja. Euroopan terrorismikaan ei ole tuontitavaraa.
Yksittäisen johtajan kuolemantuomio ja sen toteuttamistapa voi kuitenkin kärjistää kansainvälispoliittista tilannetta, vaikka se toisaalta vahvistaa presidentti Obaman asemia hänen omassa maassaan. Iskun salaaminen Pakistanilta on osoitus siitä, että Yhdysvallat ei luota lainkaan Pakistanin johtoon toimiessaan kuin maailmanpoliisi ikään.
Ilman seurannaisvaikutuksia Osama bin Ladenin kuolema tuskin jää. Sitä on kuitenkin mahdoton ennakoida, mitä ne vastatoimet voisivat olla. Terroriverkostot ruokkivat pelkoa maailmanlaajuisesti erilaisin tavoin. Suurin uhka kohdistunee Yhdysvaltoihin, jossa turvatoimia tehostettaneen ja sen seurauksena myös kansalaisvapauksia rajoitettaneen.
uutiskirje 
