Euroopan unionissa kiistellään siitä, millä ehdoilla Kreikalle muotoillaan uusi apupaketti. Se voi kohta olla toisarvoista puuhaa. Kreikka alkaa jo olla syöksykierteessä, jonka hallitusta oikaisemisesta ei ole mitään takeita.
Maanantaina luottoluokittaja Standard & Poor’s pudotti Kreikan heikoimpaan CCC-luokkaan, alimmaksi kaikista niistä 131:stä maasta, joita se arvioi.
Kreikalle käärittiin viime vuonna kasaan ensimmäinen, 110 miljardin euron tukipaketti. Se ei riittänyt, ja nyt EU:n komissio, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) puuhaavat toista, samaa suuruusluokkaa olevaa pakettia.
Tuosta vain, naps, miljardit vilistävät ohi ennen kuin kreikkalainen ehtii kalimeraa sanoa.
Apupakettien tarkoitus on estää Kreikka joutumasta velkasaneeraukseen. Vaikka sitä ei julkisesti sanotakaan, yhä useampi hiljaisesti myöntänee, että lopulta velkasaneeraus on kuitenkin edessä. Nyt ostetaan vain aikaa, jotta Euroopan pankkijärjestelmä ehtisi vahvempaan kuntoon kestääkseen Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn.
Saattaa kuitenkin olla, että ennen hallittua velkasaneerausta Ateenan muurit ehtii jo murtaa hallitsematon maksukyvyttömyys.
Valtion omaisuus lihoiksi
Pääministeri Georgios Papandreoun hallitus kertoi viime perjantaina, mitä se aikoo tehdä toisen apupaketin ehtojen täyttämiseksi.
Entisten leikkausten päälle Kreikan julkisia menoja aiotaan leikata 28,5 miljardia euroa lisää vuoteen 2015 mennessä. Leikkaukset tehdään etupainotteisesti siten, että jo tänä vuonna karsitaan 6,4 miljardia.
Sosiaaliturvasta leikataan yli miljardi euroa lisää kolmena ensimmäisenä vuonna, vuosina 2014 ja 2015 hieman vähemmän.
Julkisen sektorin palkoista säästetään tänä vuonna 800 miljoonaa aiottua enemmän. Tämä tarkoittaa lisää palkkojen alentamisia, määräaikaisten erottamisia ja rekrytointikieltoja.
Julkisen omaisuuden myymisellä aiotaan hankkia 50 miljardia. Kokonaan tai osittain yksityistetään useita satamia (muun muassa Piraeus ja Thessaloniki), lentokenttiä, kaivoksia, Kreikan postipankki, Ateenan ja Thessalonikin vesilaitokset, sähköyhtiö PPC, puhelinyhtiö Hellenic Telecom ja öljynjalostaja Hellenic Petroleum.
Lisää tuloja aiotaan hankkia nostamalla kulutus- ja kiinteistöveroja.
11 miljoonan asukkaan Kreikan bkt:ksi arvioitiin viime vuonna 230 miljardia euroa (Suomen oli 170 miljardia).
Lääke pahentaa kriisiä
Ehkä tämän kaiken voisi vielä kestää, jos siitä olisi jotain hyötyä. Monen kreikkalaisen on kuitenkin vaikea nähdä, että näin olisi.
Ensimmäisen tukipaketin edellyttämiä säästöjä on nyt tehty vuoden verran. Sinä aikana maan talouskasvu on pudonnut 5,5 prosenttia, teollisuustuotanto on supistunut 11 prosentilla ja työttömyys on noussut yli 16 prosentin. Velkataakka on edelleen kasvanut niin, että se on nyt yli 150 prosenttia bkt:stä.
Aika moni taloustieteilijäkin kysyy, miten ihmeessä lisäleikkaukset voisivat muka vahvistaa Kreikan taloutta ja parantaa maan kykyä velkojensa maksamiseen.
Kuten muissakin Euroopan kriisimaissa, myös Kreikassa velkakriisin varjolla ajetaan läpi sellainen kuuri, että normaalioloissa vain hullunrohkea oikeistopoliitikko uskaltaisi sitä edes esittää: kertaheitolla yksityistämisiä, palkkojen alennuksia, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon leikkauksia, ay-oikeuksien rajoituksia.
Ei tarvitse väittää, että tässä on takana suunnitelma ja suuri salaliitto. Mutta tuosta vain, naps, miljardit vilistävät ohi ennen kuin kreikkalainen ehtii kalimeraa sanoa. Kuin ohimennen tapahtuu historiallista luokkaa oleva tulonjaon muutos.
Raivoa ja alistuneisuutta
Mitkä ovat kansalaisten mielialat höykytyksen keskellä? Esimerkiksi keskiviikon mielenosoituskuvia katsoessa voisi päätellä, että raivoisat.
Raivoa on ilmassa, mutta esimerkiksi BBC:n Eurooppa-osaston päätoimittaja Gavin Hewitt kirjoittaa, että ilmassa on paljon myös alistuneisuutta ja epätoivoa. Kreikkalaiset tuntevat, että heidän kohtalostaan päätetään nyt muualla.
Jos ulkopuolinen taho ryhtyy valvomaan Kreikan valtion omaisuuden myymistä, se on lopullinen nöyryytys, kirjoittaa Hewitt.
Ateenan Syntagma-aukiolla on kolmen viikon ajan osoittanut päivittäin mieltään Aganaktismeni-liike. Se on Espanjan mallin mukaan muodostettu tuohtuneiden nuorten liike.
Aganaktismeni tuki ay-liikkeen keskiviikkona järjestämää vuorokauden yleislakkoa. Ateenassa mielenosoitukseen osallistui tähän saakka suurin joukko, 20 000–40 000 ihmistä ja Thessalonikissa arviolta 20 000.
Sosiologit sanovat, että osallistuminen on kevään aikana lisääntynyt. Mutta samalla toiset tilastot kertovat kriisin inhimillisestä hinnasta: itsemurhapuhelimet ruuhkautuvat, soppajonot kasvavat, väkivaltainen rikollisuus lisääntyy.
Kaiken huipuksi jotkut suhteellisen arvovaltaiset henkilöt pelottelevat sosiaalisen räjähdyksen, vallankaappauksen ja jopa sisällissodan vaaralla.
Hallituspuolue vajoaa
Poliittisesti Kreikka seuraa Espanjan ja Portugalin mallia: vuoroin vallassa olleilla demari- ja oikeistohallituksilla on molemmilla ansionsa talouskriisin synnyssä, mutta hinnan maksavat nyt vallassa olevat demarit.
Tuoreen gallupin mukaan pääministeri Papandreoun sosialistisen Pasok-puolueen kannatus on pudonnut 17 prosenttiyksikköä marraskuun 2009 vaaleihin verrattuna.
Myös keskustaoikeiston Uusi demokratia (ND) puolueen kannatus on vähentynyt, mutta vain 2,5 prosenttiyksiköllä. Se onkin noussut jo selvästi Pasokin ohi.
Samassa gallupissa tosin 87 prosenttia oli sitä mieltä, että Kreikka on menossa väärään suuntaan ja 74 prosenttia katsoi, ettei kumpikaan suurpuolueista kykene hoitamaan maan asioita kunnolla.
Tällä viikolla kaksi Pasokin kansanedustajaa on ilmoittanut, että he äänestävät uutta säästöpakettia vastaan. Näin Papandreoun hallituksella on enää vain neljän paikan enemmistö.
Papandreou tarjoutui keskiviikkona eroamaan, jos ND suostuu Pasokin kumppaniksi ”kansallisen yhtenäisyyden” hallitukseen. Valtiovarainministeri Georgios Papakonstantinou tarjosi porkkanaksi yritysveron alentamista syksyllä.
ND haluaa kuitenkin koko potin ja vaatii ennenaikaisia vaaleja. Jos se saa tahtonsa läpi ja vielä voittaa vaalit, edessä ovat Portugalin mallin mukaan vielä entistäkin suuremmat leikkaukset. Eikä tee yhtään kipeää, ainakaan leikkaajalle.
uutiskirje 
