Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mukaan valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa olisi pitänyt keskittyä työttömyyden torjuntaan ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli eilen tiistaina vaalikauden viimeisen budjettiehdotuksensa.
– Työttömyysaste on yli kymmenen prosentin. Hallitus on perusteetta syyttänyt siitä huonoa suhdannetta, Lainà sanoo SAK:n tiedotteessa.
"Yhteisöveron alennus joudutaan hyvin todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella."
– Tarkentuneiden tilastojen perusteella Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 lähtien. Todellinen syy massatyöttömyyteen on hallituksen epävarmuutta ruokkiva ja pienituloisten asemaa heikentävä talouspolitiikka.
Lainà painottaa sitä, että Suomi on historiansa toiseksi pahimmassa työttömyyskriisissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ylittänyt kuluvan kesän aikana jopa 1990-luvun laman, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään 143 000 henkilöä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on noussut yli 40 prosenttiin.
Lainà pitää suurena riskinä sitä, että pitkäaikaistyöttömyys muuttuu rakenteelliseksi.
– Pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi ensi vuoden budjetissa pitäisi palauttaa suojaosat sosiaaliturvaan ja lisätä palkkatukea. Lisäksi työvoimakoulutukseen olisi syytä panostaa jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut, Lainà ehdottaa.
Lainà arvioi lisäksi, että Suomella ei ole varaa yhteisöveron alentamiseen.
– Hallituksen on syytä perua julkiselle taloudelle kallis ja tehoton yhteisöveron alennus. Näin ehditään vielä välttää poukkoileva veropolitiikka, sillä yhteisöveron alennus joudutaan hyvin todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella, hän sanoo.
Lainà huomauttaa, että yhteisöveron alennusta kannattavat lähinnä siitä itse hyötyvät tahot. Suurin osa yhteisöveron alentamiseen lausunnon antaneista suhtautuu siihen kielteisesti tai korkeintaan neutraalisti. Kokonaisveroaste on laskemassa Orpon hallituskauden aikana, mikä kiihdyttää julkista velkaantumista.
– Suomella ei ole varaa laskea kokonaisveroastetta. Merkittävästi nousevat puolustusmenot on rahoitettava jotenkin. Orpon hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta hallituskauden jälkeen yli kahdella miljardilla eurolla ja näiden rahoittaminen jää tulevan hallituksen vastuulle.
Lainàn mielestä menolisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on vastuunpakoilua.
uutiskirje 
