Suomalaisen hiihtourheilun suuren sankarin Mika Myllylän elämä päättyi vain 41-vuotiaana. Hänen maailmansa oli kuitenkin romahtanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin Lahden MM-kisojen doping-skandaalissa.
Myllylä oli ennen Lahtea tervehenkisen urheilijan esimerkki. Tämän kuvan kaatuminen Lahdessa romahdutti herkäksi kuvatun urheilijan, jonka tavoitteena oli menestyä valitsemassaan ammatissa.
Myllylän kuolemaa seuranneissa kommenteissa monet hiihtopomot vakuuttivat pyrkineensä häntä auttamaan, mutta apua ei vastaanotettu. Miten lienee? Apua tarjosivat samat henkilöt, jotka halusivat syyllistää yksittäiset urheilijat, vaikka käräjäoikeuskin on todennut suomalaisen hiihtourheilun dopingin olleen järjestelmällistä eli ylhäältä ohjattua ainakin 1990-luvulla.
Myllylä oli ammattiurheilija ja hiihtolatu oli hänen työpaikkansa. Kun työpaikka kaatuu alta, niin se on yleensä ihmisen elämän suurimpia järkytyksiä, oli syy sitten mikä tahansa. Huippu-urheilijan ura loppuu väistämättä joskus ja kaikki eivät kerää formulamiljonäärien eläkerahoja. Tämä unohtuu monelta nuorelta, joiden elämään kuuluu vain yksi asia, urheilu.
Mika Myllylä maksoi ammatinvalinnastaan korkeimman mahdollisen hinnan. Hänen kultaisten vuosiensa selkääntaputtajat ja valokuviin tungeksineet urheilujohtajat puolestaan jatkavat kuin mitään ei olisi tapahtunut.
uutiskirje 
