Tutkija kaipaa muutoksia opetukseen
Viime vuoden lopulla julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan kahdeksan prosenttia 15-vuotiaista suomalaisnuorista osasi lukea heikosti.
Lukutaidon kansallinen keskiarvo laski kymmenen pistettä vuodesta 2000 vuoteen 2009. Vaikka lasku ei ole dramaattinen, se kertoo Sulkusen mukaan selkeästi lukutaidon heikkenemisestä.
– Joillakin nuorilla lukutaito on sen verran heikko, että riski syrjäytyä on selvästi suurempi kuin muilla samanikäisillä. Opiskelupaikassa ja työelämässä pärjääminen on heille huomattavasti vaikeampaa.
Tulosten mukaan suomalaisnuorilla oli ongelmia etenkin tiedonhaussa sekä luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota opetuksessa, sanoo Sulkunen.
– Ei riitä, että luetun ymmärtämisen strategiat opetetaan ala-asteen toisella luokalla. Niitä pitää opettaa jatkuvasti, hän painottaa.
Enää ei lueta
Lukutaidon tason laskua selittää Sulkusen mukaan osaltaan se, että lukutaitoon tiivisti yhteydessä oleva lukuharrastus on vähentynyt nuorten keskuudessa. Lukuharrastus on myös sukupuolittunut voimakkaasti.
– Tytöt asennoituvat lukemiseen paljon positiivisemmin kuin pojat. Lukemisen painottuminen vain tyttöjen harrastukseksi vaikuttaa osaltaan siihen, että heidän lukutaitonsa on peruskoulusta päästessä noin puolitoista kouluvuotta poikia edellä.
Sulkunen arvelee, että nuorten vapaa-aika on niin kilpailtua, ettei lukemiselle jää aikaa. Perinteiset tekstit, kuten kaunokirjallisuus ja sanomalehdet ovat jääneet chattailun ja internetin varjoon. Kaikki lukeminen on kuitenkin arvokasta, hän korostaa.
– Kyse ei ole siitä, että pitäisi lukea pelkästään kirjoja. Myös verkkotekstien lukemisella on myönteinen yhteys lukutaitoon. Se ei ole niin vahva kuin perinteisillä teksteillä, mutta ei ole olemassa todistusaineistoa siitä, että verkkotekstit olisivat uhka lukutaidolle.
Sulkusen mukaan kouluissa pitää panostaa siihen, että jokainen oppilas löytää jotain mielekästä luettavaa.
– Se on tärkeää lukemismotivaation syntymiselle.
Lukikuntoutusta voi saada aikuisenakin
Heikkoon lukutaitoon on puututtava jo varhain, sillä aikuisväestöstä joka kymmenes 16-65 -vuotias lukee niin heikosti, että arkielämästä on vaikea selviytyä. Arvio on kymmenen vuoden takaa, mutta Sulkunen uskoo, että huonosti lukevien määrä ei ainakaan ole laskenut. Seuraavan aikuistutkimuksen tulokset julkistetaan parin vuoden sisällä.
– Parhaimmat tulokset saadaan lapsuusiässä, joten pitäisi pyrkiä siihen, että heti ensimmäisellä luokalla tartutaan mahdollisiin ongelmiin. Ala-asteella erityisopetuksella on kohtuullisen hyvät resurssit.
Heikon lukutaidon kehittäminen on mahdollista myös aikuisiässä, jos apua vain osataan hakea.
– Joskus aikuiset, joiden lukemisvaikeuksiin ei ole lapsena ja nuorena puututtu, eivät tunnista mistä on kyse. Lukikuntoutusta on kuitenkin saatavilla. Loppujen lopuksi on aika vähän sellaisia lukemisvaikeuksia, joille ei mitään voisi tehdä, Sulkunen toteaa.
lehti 