”Lisää voimavaroja sinne, missä ongelmat ovat suurimmat”
Mielikuvaan ei sovi, että kahdeksalla 15-vuotiaalla sadasta on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.
– Julkisuudessa on paljastunut, että moni näistä nuorista ei ole saanut tuki- tai erityisopetusta. Pidän sitä huolestuttavana ja aion selvittää asian, opetusministeri Jukka Gustafsson sanoo.
Hän muistuttaa, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada tuki- ja erityisopetusta, jos hänellä on oppimisvaikeuksia tai hän on jäämässä jälkeen muusta luokasta.
Gustafsson ei osoita sormellaan kuntia. Hänestä syytä voi olla kuntien ohella kouluissa ja opettajissakin.
Koulujen eriytyminen pysäytettävä
Gustafsson ei anna Pisa-menestykseksen sokaista. Hän lupaa voimavaroja, jotta oppimisongelmat huomataan ajoissa ja jotta pudokkaat saadaan takaisin kouluun.
– Ongelmiin pitää puuttua jo esikoulussa. Lisäksi koulusta toiseen siirtymisen nivelvaiheeseen on kiinnitettävä huomioita. Myös opinto-ohjausta voidaan kohentaa. Monet lapset eivät saa vanhemmiltaan riittävästi tukea, Gustafsson huomauttaa.
Hän muistuttaa ongelmien kasautumisesta. Voimavaroja tarvitaan sinne, missä ongelmiakin on eniten.
– Valtionosuusuudistuksessa varoja ohjataan enemmän alueille, joissa on työttömyyttä, maahanmuuttajia ja vanhempien koulutustaso vähäinen. Tämä on tulevaisuutta ajatellen tosi tärkeää. Koulujen eriytyminen pitää estää.
Nuoret huomioon uudella tavalla
Yhteiskuntatakuun valmisteluun Gustafsson suhtautuu luottavaisesti.
– Tämä otetaan nyt ehdottoman tosissaan. Se merkitsee myös sitä, että oppilaitospaikkoja tai oppisopimuspaikkoja pitää olla nuorille siellä, missä niitä tarvitaan.
Määrärahoja löytyy ministerin mukaan siten, että harvaan asuttujen seutujen tyhjiksi jäävät paikat siirretään ruuhkaseuduille.
Hallitusohjelman tavoitteena on, että vuosikymmenen lopussa yli 90 prosentilla 20-24-vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto.
– Luotan, että nuorten huomioimisessa noustaan ihan uudelle tasolle.
Pohjakoulutus on koko työikää varten
Tällä erää osa nuorista valmistuu työttömiksi väärän koulutuksen takia. Työmarkkinat muuttuvat nopeammin kuin koulutus.
– Ammatillisen ja korkeakoulutuksen tulisi antaa sellainen osaamispohja, etteivät talouden vaihtelut liikaa vaikuta työllistymiseen. Pohjakoulutus annetaan koko työikää varten. Se ei saisi olla niin kapea-alaista, että tutkinto muuttuisi parissa, kolmessa vuodessa turhaksi, Gustafsson sanoo.
Hyvällä pohjakoulutuksessa pärjää hänen mukaansa pitkälle, kunhan ammattitaidon ylläpitämiseen saa täydennys- ja jatkokoulutusta.
Opetusministerin mukaan pohjakoulutusta tulee vahvistaa lisäämällä oppilaitosten yhteistyötä. Lukiolaiset ja ammattikoululaiset voivat jo paikka paikoin valita oppiaineita ristiin.
– Monella lukiolaiselle tekee hyvää valita viereisestä ammattioppilaitoksesta vaikka sähkötekniikan opintoja. Se avartaa ja lisää jatko-opintojen mahdollisuuksia, ja jouduttaa myöhempää valmistumista, Gustafsson huomauttaa.
Peruskoulun työharjoitteluun ja ammattikoulun työssäoppimisjaksoon pitää Gustafssonin mielestä puuttua.
– Palautetta tulee, ettei nuoria huomioida riittävästi. Ohjaus puuttuu.
Ammattioppilaitoksista ministeri vähentäisi etäopetustunteja ja vaihtaisi ne lähiopetukseen.
– Kysyn vain, kuinka moni 16-vuotias tekee perjantaisin oikeasti koulun antamia etätehtäviä. Oppilaitosten välillä on toki suuret erot lähi- ja etätuntien osalta. Toivon, että kaikki nuoret saisivat riittävästi ohjattua opetusta.
Opettajakoulutusta lisätään
Gustafsson painottaa moneen otteeseen, että peruskoulun pitää olla yhtenäinen ja yhtäläinen kaikille. Opetuksen tasossa on kuitenkin eroja. Opetushallituksen mukaan joka kymmenes peruskoulun opettaja on epäpätevä, erityisopetuksessa joka neljäs.
– Toiveeni on, että opettajakoulutukseen voitaisiin panostaa nykyistäkin enemmän. Tämä tarkoittaa myös opettajankoulutuspaikkojen lisäämistä.
Ensin kuitenkin huolehditaan opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Yksi keino on yhdistää luokan- ja aineopettajan koulutus siten, että luokanopettajilla olisi myös aineenopettajan pätevyys. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa jo joka kolmas luokanopettaja saa tuplapätevyyden. Hän voi opettaa yläkoulussa taito- tai taideainetta.
– Se on hieno suunta ja tuo liikkuvuutta opettajille koko yhtenäiskoulun sisällä. Nyt raja luokanopettajan ja aineopettajan välillä on aika tiukka.
Kuva: Pekka Sipola
uutiskirje 
