Uudella kuntarakenteella pyritään kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan hillitsemään julkisen sektorin kestävyysvajetta, turvaamaan palveluiden saatavuutta ja varautumaan väestön ikääntymisen tuomiin ongelmiin.
Maa tulee uudistuksen toteutuessa olemaan vuonna 2015 aivan erilainen kuin tänään. Paljonko nykyistä vähemmän kuntia silloin on, sitä Virkkunen ei lähde arvioimaan. Hänen puheensa antavat aiheen odottaa järeitä otteita.
- Yksikään kunta ei jää tarkastelun ulkopuolella, ministeri vakuuttaa. Se, että kunta tulee omillaan toimeen ei riitä perusteeksi sille, että se saa jatkaa entiseen malliin.
– Sen vieressä on naapuri. joka ei tule toimeen. Ei siis katsota vain yksittäistä kuntaa, vaan kokonaisuutta, sanoo Virkkunen.
Hän pitää ymmärrettävänä, että kunnissa suhtaudutaan rakennemuutoksiin eri tavoin, eikä kuvittelekaan, että maan kattava yksimielisyys on realistinen tavoite.
Perälauta niskuroijia varten
Vastatessaan kysymykseen pakkoliitosten mahdollisuudesta Virkkunen ei käytä pakkosanaa. Hän vastaa sanomalla, että uudessa kuntarakennelaissa tulee hänen mielestään olla ”perälauta”. Sitä tarvitaan, koska kunnat eivät ole yksimielisiä yhdistymisestä. Niistä eivät varsinkaan hyvin toimeen tulevat kunnat innostu.
Hän muistuttaa, että perustuslaki ei tällaista menettelyä estä. Siinä ei säädetä kuntarajoista. Sen sijaan siinä mainitaan kansalaisten oikeus peruspalveluihin, mikä puhuu sen puolesta, että yhteistoimintaan pakottaminen olisi mahdollista.
Kuntaministerin perjantaina tiedotustilaisuudessaan esittämistä tomerista kannanotoista on pääteltävissä, että hallitus tulee ajamaan lakia, jonka avulla vastahakoiset kunnat olisi niputettavissa yhteen.
Tämän tarkemmin Virkkunen ei tässä vaiheessa kuntaliitoksiin vastentahtoisesti suhtautuvien kuntien kohtelua kommentoi.
Kaikki kunnat vahvoiksi
Virkkunen korostaa myös näkemyksenään, että keskustan linnoittama maakuntahallintojärjestelmä on aikansa elänyt. Kuntien yläpuolella ei hänestä tarvita sellaisia toimijoita. Kainuun mallin jatkamista hän pitää mahdollisena.
Keskustan Mauri Pekkarinen on todennut hallituksen linjan johtavan alueilla maakuntien vallan sijasta joidenkin kuntien valtaan. Virkkunen tyrmää näkemyksen.
– Uudistuksen toteuduttua maassa on vain vahvoja kuntia.
Virkkunen sanoo hallituksen lähtevän kuntarakenteen uudistamiseen varmistaakseen kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuuden koko maassa. Kuntarakenne ei hänestä myöskään vastaa enää ihmisten elämää ja tarpeita.
Virkkusen mukaan kuntarakenne uudistetaan nyt koko maassa suunnitelmallisesti vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Kullekin alueelle laaditaan esitys tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.
– Kaupunkiseudut ovat uudistuksen kannalta tärkeässä asemassa. Ne ovat talouden vetureita, seuduilla asuu paljon ihmisiä ja niillä käytetään valtaosa kuntakentän rahoista.
Kaupunkiseuduilla tarvitaan kokonaisvaltaista kehittämisotetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei uudistusta tarvittaisi koko maassa, vaan päinvastoin, maaseutumaisilla alueilla väestön väheneminen ja ikääntyminen aiheuttaa suuren haasteen palveluiden järjestämiselle, sanoo Virkkunen.
Erittäin tärkeää uudistuksessa on kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhdistäminen. Nyt kunta- ja palvelurakenteet ovat eriytyneet, joka on seurausta kuntien yhteistoimintavelvoitteiden lisääntymisestä.
Laki voimaan 2013
Edellisen hallituksen maaliskuussa asettama kunnallishallinnon rakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen linjauksien mukaisesti. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja, kuntaosaston osastopäällikkö Päivi Laajala.
Uusi kuntaministeri sanoo ”entranneensa vähän” työryhmän toimeksiantoa ja ottaneensa tohtori Arto Kosken Kuntaliitosta johtamaan rakennetyöryhmän kanssa uudistuksen virkamiesvalmistelua .
Hallituksella pitäisi olla tämän vuoden lopussa käsissään malli kuntaliitosten kriteereistä ja kuntarakenteesta.
Eduskunnassa asiaa käsitellään näillä näkymin ensi vuoden jälkipuoliskolla ja rakennelaki astuisi voimaan jo vuonna 2013.
Kuntaliitossa ei kuntarakenteen uudistusaikataulusta innostuta. Uudistus pitäisi panna toimeen vasta vuoden 2017 alusta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
lehti 