Luokkasodasta puhutaan nykyään aika harvoin. Yhdysvaltain republikaanien kielenkäyttöön se kuitenkin kuuluu.
Presidentti Barack Obama esitteli viime maanantaina ohjelmansa Yhdysvaltain budjettivajeiden pienentämiseksi. Ohjelmaan kuuluu yli miljoona dollaria vuodessa ansaitsevien veroprosentin nostaminen vähintään samalle tasolle kuin keskiluokalla.
Edustajainhuoneen budjettivaliokunnan republikaanisen puheenjohtajan Paul Ryanin mukaan tämä on ”luokkasotaa”. ”Esitys lisää epävarmuutta ja epävakautta sekä rankaisee työnteosta ja siitä, että luo työpaikkoja”, pauhasi Ryan.
Rikkaat ovat saaneet verot muiden maksettaviksi.
Yhdysvaltain budjettivaje on nykyään 1,5 biljoonaa eli 1 500 miljardia dollaria vuosittain. Obaman esityksellä on tarkoitus tasapainottaa budjettia kymmenessä vuodessa kolmella biljoonalla. Silloin päästäisiin jo supistamaan jättimäiseksi paisunutta valtionvelkaa.
Esitys menee molempien puolueiden edustajista koostuvaan ”superkomiteaan”, jonka pitäisi puristaa yhteinen näkemys parin kuukauden sisällä. Jos sellaista ei synny, joutuu liittovaltio vakavaan rahoituskriisiin.
Leikkauksia ja veronkorotuksia
Obaman ehdotuksessa vajaat 1,5 biljoonaa eli lähes puolet tavoitteesta saavutettaisiin verotuloja lisäämällä. Siihen päästäisiin korottamalla rikkaiden veroprosenttia, poistamalla verovähennyksiä ja tukkimalla porsaanreikiä.
Sotilasmenoista arvioidaan säästyvän yhden biljoonan verran vetäytymällä Irakista ja Afganistanista.
Loput tavoitteesta otettaisiin leikkauksilla. Ne kohdistuisivat etupäässä Medicare- ja Medicaid-terveydenhoito-ohjelmiin.
Obaman ohjelmalla ei ole mitään mahdollisuuksia mennä sellaisenaan läpi. Republikaanit vastustavat kaikkia veronkorotuksia ja vaativat säästöjä sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa leikkaamalla.
Obama puolestaan ilmoittaa kaatavansa vetollaan kaikki leikkaukset Medicareen, jos samalla ei kiristetä varakkaimpien veroja.
Verokeskustelu vilkastui kuukausi sitten, kun maan toiseksi rikkain mies, suursijoittaja Warren Buffett kirjoitti, että varakkaat maksavat liian vähän veroja. Buffett ihmetteli, että hänen veroprosenttinsa on vain 17, pienempi kuin hänen sihteerillään.
Rikas pääsee helpommalla
Obama esittää nyt ”Buffettin sääntöä” eli sitä, ettei rikkaiden veroprosentin pidä olla ainakaan pienempi kuin keskiluokan. Samalla pitäisi vähentää mahdollisuuksia keinotella ansiotuloja pääomatuloiksi. Pääomatuloista maksetaan nyt 15 prosenttia veroa.
Arvostelijat huomauttavat, että Obaman ohjelma ei ole kovinkaan kunnianhimoinen. Esimerkiksi Bill Clintonin kauden työministeri, taloustieteilijä Robert Reich kirjoitti Truthout-nettisivustolla, että ”tuttuun tapaansa Obama antaa jo ennen neuvotteluja puolet talosta, vaikka häneltä on pyydetty vasta puolikasta kylpyhuoneen lavuaarista”.
Reich ja monet muut muistuttavat, että Yhdysvalloissa on tapahtunut valtava verotaakan siirto yrityksiltä kansalaisille ja rikkailta muille. Varsinainen suuri muutos käynnistyi Ronald Reaganin vuoden 1981 veronkevennyksistä.
Toisen maailmansodan jälkeen korkein marginaaliveroprosentti oli 91. Ennen Reaganin kautta se oli 70. Nyt se on 35.
35 prosentin veroa pitäisi maksaa jo vajaan 400 000 dollarin vuosituloilla. Todellisuudessa moni huomattavastikin äveriäämpi selviää alle 20 prosentilla, mikä taas on 50 000 dollarin mediaanituloa ansaitsevan veroprosentti.
Väestön vauraimman tuhannesosan saama osuus kansantulosta on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Vaurain sadasosa saa nyt 24 prosenttia koko kansantulosta.
lehti 