Maanantaina vietettävän Asunnottomien yön järjestävä kansalaisliike vaatii oikeutta asumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi. Nyt se kuuluu laissa säädettäviin perusoikeuksiin, mutta juridisesti oikeus asumiseen jää hätämajoituksen tasolle.
Asunnottomuuden poistamiseksi on tehty investointeja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa toteutettaessa. Kansalaisliikkeen mukaan hyväkin ohjelma voi vesittyä poliittisen tahdon muuttuessa, koska ohjelmiin ei ole nähty tarpeelliseksi liittää lainsäädännöllistä valmistelutyötä. Nyt sosiaalisissa perusoikeuksissa mainittu oikeus asumiseen ei velvoita julkista valtaa mihinkään.
Samaan aikaan Suomea esitellään maailmalla asunnottomuuden poistamisen mallimaana.
”Paljon on tehty, mutta tulevaisuudessa poliittisesta ja virkamiestahdosta riippumattomaksi jää vain se tosiasia, että asunnotonta ei saa jättää pakkaseen paleltumaan”, liike muistuttaa Asunnottomien yön kannanotossaan.
”Hurskaita ja löysiä toiveita”
Asunnottomuusohjelmia toteutetaan ilman että yksilöllä on oikeutta vaatia muuta kuin henkensä ja terveytensä suojaa. Laki velvoittaa järjestämään katon pään päälle, mutta ilman sitovampaa velvoitetta ja taloustilanteen vaikeutuessa kunnat voivat tyytyä järjestämään ainoastaan hätämajoitusta.
”Oikeus asumiseen on säädettävä subjektiiviseksi oikeudeksi. Sosiaaliset oikeudet ovat lainsäädännön hurskaita ja löysiä toivomuksia. Ne eivät velvoita samalla tavoin kuin yksilönoikeudet: ketään ei voida haastaa oikeuden eteen, jos sosiaalinen oikeus jää toteuttamatta”, liike vaatii.
Asunnottomien yö -kansalaisliike pelkää, että kansalaisten velkaantumisen seurauksena edessä voi olla jälleen uusi pitkäaikaisasunnottomuuden aalto.
”Kenties pakkaseen ei palelluta, mutta koti ei vieläkään kuulu kaikille.”
uutiskirje 
