Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen raportin mukaan suomalainen elää pitkään, mutta sairastaa esimerkiksi länsinaapureihinsa verrattuna paljon. Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola ja Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen arvelevat, että suomalainen sairastaa, koska ei saa hoitoa.
Laitinen-Pesola totesi jo pari vuotta sitten Tehyn Tuloksentekijät-kampanjan yhteydessä, että Suomessa panostetaan muita Pohjoismaita selvästi vähemmän terveydenhuoltoon.
Ihalaisen mielestä ongelma on siinä, että meillä kunnat on laitettu vastaamaan terveydenhoidosta.
– Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, edellisestä suuresta lamasta alkaen, meillä on säästetty perusterveydenhuollosta. Systeemi on ajettu ongelmiin, ja työntekijät eivät enää jaksa
Ihalainen haluaisi ottaa mallia länsinaapureista ja suurentaisi terveydenhoitopiirejä. Tanskassa vastuu terveyspalveluista laajennettiin jo vuonna 2002 koskemaan kaikkia tanskalaisia. Ruotsin maakäräjilläkin kaavailtiin isompia, jopa miljoonan asukkaan järjestämispiirejä, mutta nekin todettiin liian pieniksi.
– Nyt meillä pidetään tavoitteena työssäkäyntialueita, jotka ovat ihan liian pieniä.
Perusterveydenhuolto nostettava ykköseksi
Laitinen-Pesolan mukaan Suomessa ne, jotka ovat työterveyshuollon piirissä, saavat hyvin palveluita. Ne, joilla sitä ei ole, eivät ole tasavertaisessa asemassa.
Vaikka suomalaisista terveyskeskuksista saa hyvää hoitoa, kaikki eivät päädy sen piiriin, koska niissä on pula työntekijöistä.
– Se vaikeuttaa tilannetta. Terveyskeskuksissa joutuu jonottamaan eikä pääse hoitoon silloin, kun tarvitsisi apua.
Ihalaisen mielestä suomalaisessa terveydenhuollossa on hölmöläisen hevosen syndrooma.
– Kun se on nyt tuon tukin vetänyt, pannaan se vetämään toinen ja kolmaskin. Kuorma kasaantuu terveyskeskuksiin, kun sairaalat syytävät keskenhoitoiset potilaat niille.
Suomessa on viime vuosina panostettu paljon erikoissairaanhoitoon. Laitinen-Pesolan mielestä nyt katse pitää kääntää perusterveydenhuoltoon.
– Pitää puuttua konkreettisesti töihin. Työnjaot on laitettava kuntoon, katsottava, mitä asioita hoitohenkilökunta voi tehdä ja mitkä kuuluvat lääkärille.
Hoitajien ja lääkäreiden työnjako uusiksi
Ihalainen ja Laitinen-Pesola kannattavat molemmat lääkäreiden ja hoitajien keskinäisen työnjaon muuttamista. Ihalaisen mukaan tämä on Suomessa jo todellisuutta.
– Tätä on tehty erilaisina työparikuvioina aiemminkin, mutta aina tämä löydetään uudelleen, Ihalainen ihmettelee.
Laitinen-Pesola pelkää, että kun työt siirtyvät lääkäreiltä hoitajille, raha katoaa jossakin siinä matkalla.
– Ikävä kyllä olemme nähneet tällaisesta huonoja esimerkkejä. Lääkäreille maksetaan, mutta kun työt siirtyvät hoitajille, niistä ei yht’äkkiä tarvitsisikaan maksaa, vaikka työt lisääntyvät.
Laitinen-Pesolan mielestä olisi kaikkien etu, että meillä olisi mahdollisimman hyvin toimiva työnjako.
– Silloin asiakkaat saavat palvelua, kun tarvitsevat ja saavat sitä oikealta ihmiseltä. Kaikkiin asioihin ei tarvita lääkäriä. Hoitajat pystyvät kyllä ohjaamaan potilaan tarvittaessa lääkärille.
Ennaltaehkäisy ei toimi
Laitinen-Pesolan mielestä pitäisi panostaa myös ennaltaehkäisyyn.
– Yksi syy jatkuvaan sairasteluun on varmasti se, että viime vuosina ja vuosikymmeninä on unohtunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
Tässä jokaisella on Laitinen-Pesolan mielestä myös oma vastuu.
– Kaikkea oman terveyden huoltamista, varsinkaan ennakkoon, ei voi ulkoistaa millekään järjestelmälle.
Ihalaisen mukaan jo suomalaisen kansanterveyslain suuri idea oli, että pannaan yleislääkärin työ ja ennaltaehkäisy samoihin kantimiin.
– Silloin ruvettiin puhumaan terveyskeskuksista. Tiedän monta muutakin värkkiä, jonka pitäisi toimia kahdessa tehtävässä, eivätkä ne toimi vähän ajan päästä enää kummassakaan. Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä ei toimi ehkäisyssä eikä hoidossa.
Laitinen-Pesola pelkää, että esimerkiksi yleensä ehkäisevästä kouluterveydenhuollostakin säästetään ennen pitkää.
Terveydenhuollon kehittämiseksi on vaadittu lisää tuottavuuden parantamista. Laitinen-Pesola kannattaa mieluummin tuloksellisuuden parantamista.
– Jokainen haluaa tehdä tuloksellista työtä. Silloin aika ei mene eilisen päivän etsintään ja palveluketjut pelaavat.
Laitinen-Pesolan mukaan hoitajilla on ”hirveän paljon” ehdotuksia, miten voisi järkevämmin tehdä työtä työpaikoilla.
– Niillä eväillä tuloksetkin olisivat parempia.
lehti 