– Työuraansa aloittelevan nuoren on voitava luottaa siihen, että nykyisen lain mukainen eläketurva koskee myös häntä. Tämä on keskeinen kysymys työmarkkinajärjestöjen työuratyöryhmän työssä, katsoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
Työeläkemaksut on sovittu vuoteen 2014 saakka. Sen jälkeen ne on Lylyn mukaan nostettava nopeassa tahdissa sellaiselle tasolle, että uhkailut tulevien eläkkeiden tason leikkauksista voidaan torpata.
– Tämän päivän surkeat sijoitustulokset eivät saa johtaa työeläkkeiden rahoituksen rapauttamiseen. Finanssikriisin laskuja ei pidä laittaa nuorten ikäpolvien maksettavaksi heidän lakisääteisiä eläkkeitään leikkaamalla, Lyly korosti puhuessaan Kokkolassa.
Pääasia tahtoo unohtua
Ennen näkemätön finanssikriisi on tänä vuonna kiskaissut sijoitusten tuotot miinukselle koko työeläkealalla. Lylyn mukaan se voi johtaa liian nopeisiin johtopäätöksiin eläketurvan osalta.
– Nyt itse pääasia tahtoo unohtua. Työllisyydestä huolehtiminen ja työurien jatkaminen ovat ne keskeisimmät keinot, joilla varmistetaan eläkelupausten täyttäminen, Lyly painotti.
Lylyn mukaan seuraava iso asiakokonaisuus, josta työmarkkinoilla lähitulevaisuudessa neuvotellaan, on juuri työurien pidentäminen
– SAK on sitoutunut neuvottelemaan työurien pidentämisestä alusta, keskeltä ja lopusta. Mitä pitempi työura, sitä paremman eläketurvan työntekijä aikanaan saa. Kestävimmät keinot työurien pidentämisessä ovat työllisyyden parantaminen sekä osaamisen ja työkyvyn ylläpito – ja erityisesti puuttuminen työkyvyttömyyseläkkeiden syihin.
Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu vuodessa noin 23 000 henkilöä. Jos määrä saataisiin puolitettua, saataisiin joka vuosi 11 500 hengen työpanos yhteiskunnan kehittämiseen.
– Sen lisäksi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi 1,6 vuodella vuoteen 2025 mennessä ja työeläkemaksut alenisivat 1,4 prosenttiyksikköä, Lyly listasi.
lehti 