Suomi päätti hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä neljä vuotta sitten. Eduskunta äänesti asiasta 16. toukokuuta 2022. Kansanedustajista 188 äänesti jäsenyyden hakemisen puolesta. Kahdeksan kansanedustajaa äänesti vastaan, joista kuusi oli vasemmistoliitosta.
Suurin osa vasemmistoliitonkin eduskuntaryhmästä äänesti kuitenkin Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta, vaikka puolue oli koko 32-vuotisen olemassaolonsa ajan vastustanut Suomen sotilaallista liittoutumista.
Tuolloin vasemmistoliitossa oli keskustelua siitä, karkottaisiko Nato-jäsenyyden hyväksyminen puolueen perinteisiä kannattajia. Kävi jotakuinkin päinvastoin: vasemmistoliiton kannatus ollut tasaisessa nousukiidossa kevään 2023 hävittyjen eduskuntavaalien jälkeen. Lisäksi puolueeseen on liittynyt roppakaupalla uusia ihmisiä: vasemmistoliitolla on nyt yli 15 000 jäsentä.
– Vasemmistoliiton siirtyminen Nato-jäsenyyden kannalle ei karkottanut pois vanhoja äänestäjiä, mutta mahdollisti uusien äänestäjien houkuttelemisen, sanoo KU:lle yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistolta.
Wassin mukaan muiden puolueiden sitoutuminen Nato-jäsenyyteen oli ja on edelleen niin voimakasta, että kielteinen kanta olisi sulkenut Vasemmistoliiton ulos tulevista hallitusratkaisuista ja työntänyt sen monen äänestäjän mielessä marginaaliin.
– Tältä osin voi nostaa kiinnostavan analogian velkajarruun, johon sitoutumisen aste vaihtelee jo alkumetreillä, samoin kuin tulkinnat sen sisällöstä.
Dissensusta konsensuksen keskelle
Opposition vasemmistopuolueiden eli SDP:n ja vasemmistoliiton kannatus on korkealla myös siksi, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt poikkeuksellisen oikeistolaista politiikkaa. On luonnollista, että tällaisissa olosuhteissa vasemmisto-oppositio kasvattaa kannatustaan.
Myöskään Hanna Wass ei aivan allekirjoita ajatusta siitä, että Nato-jäsenyydellä ja puolueiden kannatuskehityksen välillä olisi varsinainen yhteys.
– Nato-jäsenyys on pikemminkin palauttanut puolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkemykset samaan ruotuun, mikä tekee suomalaisesta keskustelusta kansainvälisestä näkökulmasta huomattavan konsensuaalista, Wass sanoo.
Hän arvioi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleen politisoiminen tapahtuu Suomessa lähinnä äänestäjien toimesta. Ennen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa selvästi suurin osa kansanedustajista oli Nato-jäsenyyttä vastaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa kääntäneen ensin kansalaisten ja myöhemmin poliitikkojen päät.
– Kiinnostava kysymys onkin, onko puolueilla kanttia vastata äänestäjien haasteeseen ja vaihtaa konsensuksesta edes hivenen dissensuksen suuntaan. Tällä hetkellä vasemmistoliitto näyttää olevan varteenotettavin irtiottaja.
Wass huomauttaa, että kielteinen kanta olisi siirtänyt vasemmistoliiton hankalasti kommunikoitavaan ja perusteltaan välitilaan, jossa Nato-jäsenyyttä ei kannateta, mutta ei myöskään ajateta aktiivisesti Suomen eroa liittokunnasta. Wassin mukaan tilanne on verrattavissa esimerkiksi perussuomalaisten EU-kantaan: perussuomalaiset vastustaa edelleen periaatteessa maamme EU-jäsenyyttä, mutta puolue ei aktiivisesti aja Suomen eroa unionista.
Natolla ja vasemmistoliitolla samat kannattajat?
Hanna Wassin johtaman NATOpoll-projektin tutkimusraporteista käy ilmi, että Nato-jäsenyys on hyvin suosittua korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten, eli vasemmistoliiton ydinkannattajien keskuudessa.
Samanaikaisesti Naton vastustus on keskittynyt yhä vahvemmin vasemmistoliittoon. Vasemmistoliiton kannattajista vain puolet on Nato-jäsenyyden takana, ja kannastaan epävarmojen osuus on puolueessa 20 prosenttia.
– Tämä näkyy paitsi suorassa kysymyksessä suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen, myös näkemyksissä Naton roolista ja Suomen velvoitteista liittokunnan jäsenenä. Vasemmistoliiton kannattajat ovat erittäin kriittisiä ydinaseita ja Yhdysvaltoja kohtaan, mikä heijastuu suoraan myös jäsenyyden kannatukseen, Hanna Wass kommentoi.
Vasemmistoliiton kannattajat ovat erittäin kriittisiä ydinaseita ja Yhdysvaltoja kohtaan, mikä heijastuu suoraan myös jäsenyyden kannatukseen.
Näiltä osin vihreiden kannattajat ovat samoilla linjoilla, joskin lievemmin, kun taas SDP:n kannattajat sijoittuvat näkemyksissään kokoomuksen ja perussuomalaisten sekä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien väliin.
– Mistään yhteisestä Nato-kriittisestä punavihreästä blokista ei näin ollen voi puhua, Wass toteaa.
Hanna Wassin mukaan vasemmistoliitto on kyennyt yhdistämään profiilissaan Nato-jäsenyyden periaatteellisen tukemisen liittokuntaa uudistamaan pyrkivään kritiikkiin, joka kohdistuu erityisesti Yhdysvaltojen hallitsevan aseman problematisointiin.
Tutkimusten mukaan Nato-jäsenyyden kustannusten osalta rahoitus on Vasemmistoliiton kannattajille kriittinen kysymys. Uusimmasta NATOpoll-tutkimusraportista käy ilmi, että puolustusmenojen rahoittaminen julkisia menoja leikkaamalla on vasemmistoliiton kannattajille täysin mahdoton idea.
uutiskirje 
