KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista. Kuva: IPS/Stella Paul

Armenian ja Azerbaidžanin rajalla metsät väistyvät armeijan infrastruktuurin tieltä, villieläinten kulkureitit katkeavat ja karjankasvattajien pelkona ovat miinat. Silti ympäristötuhojen korjaaminen jää kansainvälisissä neuvotteluissa vähälle huomiolle.

Jerevan ja Šikahogh, Armenia – IPS/Stella Paul
21.11.2026 10.15
Fediverse-instanssi:

Etelä-Armeniassa sijaitsevalle Šikahoghin luonnonsuojelualueella huomio kiinnittyy ensimmäiseksi puihin. Tai oikeastaan niiden puuttumiseen.

Metsän pitäisi jatkua yhtenäisenä, mutta rinteillä avautuu laajoja paljaita alueita. Eri puolilla suojeltua aluetta erottuu raivattua maata, rajavartioasemia ja muuta armeijan infrastruktuuria.

Vuonna 1958 perustettu Šikahoghin luonnonsuojelualue sijaitsee Armenian Sjunikinin maakunnassa. Sen pinta-ala on lähes 12 140 hehtaaria, josta noin 94 prosenttia on metsää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Alueella elää muun muassa harvinaisia kaukasianleopardeja, besoaarivuohia, ruskeakarhuja ja armenialaisia kyykäärmeitä sekä lukuisia lintulajeja. Kasvilajeja on noin 1 100, joista 70 on uhanalaisia.

Šikahogh on yksi Kaukasuksen arvokkaimmista luontoalueista. Nyt sen tulevaisuutta uhkaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen lisäksi rajan militarisoituminen.

Armenian ja Azerbaidžanin välinen vuosikymmeniä jatkunut konflikti on keskittynyt Vuoristo-Karabahiin, joka kuuluu kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaan Azerbaidžaniin mutta oli pitkään pääosin etnisten armenialaisten asuttama. Maat kävivät alueesta sodan vuonna 2020, ja vuonna 2022 taistelut levisivät myös Armenian puolelle rajaa. Vuonna 2023 Azerbaidžan otti Vuoristo-Karabahin kokonaan hallintaansa, minkä seurauksena yli 100 000 armenialaista pakeni alueelta.

Šikahoghin lähellä sijaitsevan Kapanin kunnan apulaiskunnanjohtajan Marat Harutjunjanin mukaan ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat entistä näkyvämpiä vuoden 2022 taistelujen jälkeen.

Harutjunjan syyttää Azerbaidžanin joukkoja metsien raivaamisesta sotilastukikohtien ja niille johtavien teiden tieltä. Väitteiden paikkansapitävyyttä tai raivausten koko laajuutta ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti.

Myös Armenian puolella armeijan rakennelmien läheisyydessä näkyy kaadettuja puita ja maansiirtotöiden jälkiä. Armenian viranomaiset eivät kuitenkaan suostu kertomaan, mihin töillä pyritään tai kuinka laajoja ne ovat.

Miinat vievät karjankasvattajilta elinkeinon

Sotilaiden läsnäolo on muuttanut myös rajaseudun asukkaiden arkea.

Harutjunjanin mukaan Azerbaidžanin joukot ovat ottaneet haltuunsa useita korkeita kohtia maastossa, joista voi tarkkailla luonnonsuojelualuetta ja sitä ympäröiviä kyliä. Paikalliset eivät enää uskalla liikkua entiseen tapaan.

– Ihmiset pelkäävät mennä tietyille alueille, Harutjunjan sanoo.

Pelkoa aiheuttavat erityisesti miinat, joita paikalliset epäilevät olevan osissa rajaseutua.

60-vuotias maanviljelijä Vladik Agateljan menetti kaksi lehmäänsä miinan räjähdyksessä.

– Karjankasvatus on liian riskialtista, joten olen lopettanut sen.

Osalla Agateljanin naapureista on vielä karjaa, mutta eläimiä ei enää viedä laiduntamaan metsän läheisyyteen.

Vaikka miinoitetun maan laajuutta ei tarkkaan tunneta, jo pelko muuttaa ihmisten elämää. Laidunmaita jää käyttämättä ja perinteiset elinkeinot hiipuvat.

Kun Agateljanin maatilan tulot vähenivät, hänen iäkäs vaimonsa ryhtyi kyläkoulun opettajaksi. Vaimo ansaitsee kuukaudessa noin 90 euroa.

– Palkka on hyvin pieni, mutta se auttaa meitä tulemaan toimeen, Agateljan sanoo.

Myös villieläinten liikkuminen on vaikeutunut.

Eläkkeellä oleva eläinlääkäri Manvel Arzumanjan on seurannut alueen luontoa vuosikymmeniä. Hän työskenteli pitkään tuotantoeläinten parissa ja oppi samalla tuntemaan ympäröivät metsät ja vuoret.

– Muistan ajan, jolloin karhut, villivuohet ja muut eläimet liikkuivat vapaasti. Alue muodosti tärkeän ekologisen vyöhykkeen Armenian, Azerbaidžanin ja Iranin välillä.

Nyt havaintoja eläimistä tehdään aiempaa harvemmin.

Šikahoghin luonnonsuojelualueen eläinten seurannasta vastaava eläintieteilijä Harut Marzynjan on huomannut saman muutoksen.

– Konflikti on vaikeuttanut kenttätyötä niin paljon, ettei eläinten liikkumista pystytä enää seuraamaan ja kartoittamaan säännöllisesti.

Teiden rakentaminen, sotilaskohteet ja yhtenäisten elinympäristöjen pirstoutuminen voivat katkaista eläinten perinteisiä kulkureittejä ja eristää eläinkantoja toisistaan.

Muutosten todellista laajuutta ei kuitenkaan tunneta, sillä turvallisuusuhat ja liikkumisrajoitukset ovat estäneet kattavien tutkimusten tekemisen.

Eläkkeellä olevan eläinlääkärin Manvel Arzumanjanin mukaan konflikti on vaikuttanut eläinten liikkumiseen. Armenian Šikahoghissa metsää on kadonnut, liikkuminen on muuttunut vaaralliseksi ja perinteisten elinkeinojen harjoittaminen vaikeutuu.

Eläkkeellä olevan eläinlääkärin Manvel Arzumanjanin mukaan konflikti on vaikuttanut eläinten liikkumiseen. Armenian Šikahoghissa metsää on kadonnut, liikkuminen on muuttunut vaaralliseksi ja perinteisten elinkeinojen harjoittaminen vaikeutuu. Kuva: IPS/Stella Paul

Ympäristötuhot ovat myös maiden välisen kiistan aihe

Armenian ja Azerbaidžanin väliset jännitteet vaikeuttavat myös ympäristötuhojen selvittämistä.

Armenialaiset viranomaiset ja Sjunikinin alueen asukkaat yhdistävät Šikahoghin metsien häviämisen sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen. Azerbaidžanilaiset ympäristöalan edustajat puolestaan katsovat, että keskustelu keskittyy liian yksipuolisesti metsäkatoon.

Azerbaidžan ei osallistunut lokakuun lopussa Armenian pääkaupungissa Jerevanissa järjestettyyn YK:n luonnon monimuotoisuutta käsittelevään kokoukseen (COP17), eikä maan hallituksen edustajia ollut paikalla vastaamassa Šikahoghin tilannetta koskeviin kysymyksiin.

Azerbaidžanilaisen Environmental Protection First -ympäristöverkoston perustajajäsen Amin Mammadov arvostelee Armeniaa ympäristöongelmien valikoivasta esiin nostamisesta.

Mammadov toimii myös Azerbaidžanin ekologian ja luonnonvarojen ministeriön yhteydessä toimivan julkisen neuvoston puheenjohtajana.

Hänen mukaansa Armenia kiinnittää huomiota väitettyihin metsätuhoihin ja raja-alueiden ekosysteemien vahingoittumiseen, mutta vaikenee suurelta osin oman kaivosteollisuutensa ympäristövaikutuksista.

Mammadov syyttää Armenian kaivostoimintaa rajat ylittävien jokien saastuttamisesta.

Environmental Protection First -verkosto vaatii Armeniaa tekemään konkreettisia päätöksiä rajat ylittävien jokien suojelemiseksi. Lisäksi se edellyttää kaivostoiminnan parempaa valvontaa, avoimia seurantajärjestelmiä ja ympäristötietojen saattamista julkisesti saataville.

Verkostoon kuuluva Azerbaidžanin kartografien yhdistyksen puheenjohtaja Mugabil Bayramov kertoo, että ryhmä laati vuonna 2024 digitaalisen kartan Armenian mineraalivaroista.

Siihen on merkitty mineraaliesiintymiä, kaivosyrityksiä sekä jokia, joiden väitetään saastuneen teollisuuden päästöistä.

Maiden vastakkaiset syytökset osoittavat, kuinka vaikeaa ympäristökysymyksiä on erottaa Etelä-Kaukasian poliittisista jännitteistä ja ratkaisemattomista kiistoista.

Väitteiden riippumaton selvittäminen on hankalaa, sillä pääsyä monille alueille on rajoitettu turvallisuussyistä. Myös valtioiden rajat ylittävä ympäristönseuranta puuttuu.

Maanviljelijä Vladik Agateljan ja eläintieteilijä Harut Marzynjan kertovat sodan vaikutuksista paikallisten elinkeinoihin ja villieläimiin. Armenian ja Azerbaidžanin joukot tarkkailevat toisiaan maastossa, joka kuuluu Etelä-Kaukasian luonnoltaan rikkaimpiin alueisiin.

Maanviljelijä Vladik Agateljan ja eläintieteilijä Harut Marzynjan kertovat sodan vaikutuksista paikallisten elinkeinoihin ja villieläimiin. Armenian ja Azerbaidžanin joukot tarkkailevat toisiaan maastossa, joka kuuluu Etelä-Kaukasian luonnoltaan rikkaimpiin alueisiin. Kuva: IPS/Stella Paul

Libanonissa on palanut kymmeniätuhansia oliivipuita

Šikahoghin luonnonsuojelualueen muutosten laajuutta on vaikea arvioida. Muita konfliktialueita tutkineille asiantuntijoille tilanne on kuitenkin tuttu.

Libanonin Balamandin yliopiston ympäristötieteiden professori George Mitri muistuttaa, että sodan ympäristövaikutukset ulottuvat paljon varsinaisia taistelualueita laajemmalle.

Israelin ja Hizbollahin väliseen konfliktiin liittyvät tulipalot ovat vaikuttaneet Libanonissa noin 11 000 hehtaarin alueeseen. Lisäksi tuhannet hehtaarit ovat kärsineet räjähdyksistä, sotilaallisesta toiminnasta ja kasvillisuuden tuhoutumisesta.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen politiikka- ja kampanjastrategi Jen Maman kertoo, että Etelä-Libanonin viimeaikaisissa taisteluissa on palanut ainakin 65 000 oliivipuuta.

Metsien lisäksi vahinkoa on aiheutunut viljelymaille, vesivaroille ja maaperälle.

Maman on erityisen huolissaan valkoisen fosforin käytöstä. Aine voi sytyttää kasvillisuuden palamaan ja jättää haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin.

Hänen esittelemissään tutkimuksissa on havaittu tavallista suurempia fosforin ja raskasmetallien pitoisuuksia joillakin Libanonin konfliktialueilla.

Havainnot herättävät huolta ympäristötuhojen pitkäaikaisista seurauksista.

Maman korostaa, etteivät vahingot rajoitu luonnon monimuotoisuuteen. Ympäristön tuhoutuminen vaikuttaa myös maatalouteen, kalastukseen, kotieläintuotantoon ja ruokaturvaan.

Näin luonnolle aiheutuneet vahingot voivat nopeasti muuttua sekä taloudelliseksi että humanitaariseksi kriisiksi.

Sodan päättyminenkään ei tarkoita, että luonto voisi palautua ennalleen ilman mittavia toimia.

Mitrin mukaan ennallistaminen pitäisi aloittaa mahdollisimman pian tuhojen järjestelmällisellä kartoittamisella.

Työhön tarvitaan satelliittikuvia, valokuvia, kenttätutkimuksia ja tieteellisiä arvioita. Niiden avulla voidaan selvittää vahinkojen laajuutta, suunnitella korjaavia toimia ja myöhemmin arvioida vastuukysymyksiä.

– Ennallistamiseen on osallistuttava monenlaisia asiantuntijoita, kuten ekologeja, luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoita, hydrologeja, maaperätutkijoita ja toksikologeja, jotta voidaan ymmärtää elinympäristöjen häviämistä, saastumista ja ekosysteemien toiminnan häiriintymistä, Mitri sanoo.

Myös kodeistaan pakenemaan joutuneilla ihmisillä voi olla tärkeä rooli ympäristötuhojen selvittämisessä.

Paikalliset asukkaat tuntevat usein kotiseutunsa luonnon ja siinä tapahtuneet muutokset. Heidän havaintonsa voivat täydentää tutkimustietoa ja tuoda esiin muutoksia, joita tieteellisistä aineistoista ei löydy.

Mitrin mukaan luonnon elpyminen ja paikallisten yhteisöjen jälleenrakentaminen kulkevat käsi kädessä.

– Ihmisten on voitava palata kotiseuduilleen, Mitri sanoo.

Kuka maksaa sodan tuhoaman luonnon ennallistamisen?

Sotien aiheuttamien ympäristötuhojen korjaaminen voi tulla kalliiksi. Työtä ja kustannuksia teettää miinojen raivaus, saastuneen maaperän puhdistus, metsänistutus ja vahingoittuneiden elinympäristöjen ennallistaminen. Lisäksi tarvitaan luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja tukea paikallisille, joiden toimeentulo on kärsinyt.

Mitrin mukaan ympäristötuhojen arviointi pitäisi yhdistää korvausjärjestelmiin, jälleenrakennuksen suunnitteluun ja kansainväliseen rahoitukseen. Muuten vahingoittuneiden alueiden mahdollisuudet toipua jäävät heikoiksi.

Aseellisten konfliktien aiheuttamista ympäristötuhoista on yhä enemmän näyttöä Libanonissa, Gazassa, Ukrainassa ja Etelä-Kaukasiassa. Sodan vahingoittamien ekosysteemien ennallistaminen ei silti ole noussut keskeiseksi kysymykseksi luonnon monimuotoisuuden suojelun rahoitusta koskevissa keskusteluissa.

Avoimeksi jää, mistä konfliktien koettelemat maat ja yhteisöt saisivat varat luonnon ja elinympäristöjensä palauttamiseen. Kiistanalaisten rajojen tuntumassa elävät ihmiset joutuvat kuitenkin kohtaamaan seuraukset jo nyt.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Kalasaaliin huutokauppa Sansibarin Darajanin torilla. Unesco haluaa selvittää, esiintyykö maailman nykyisillä 18 000 merellisellä suojelualueella edelleen niitä lajeja, joita varten alueet perustettiin. Tulokset voivat auttaa arvioimaan myös uusien suojelualueiden tarvetta.

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

Shirin Aktar oli vasta 13-vuotias, kun hänen vanhempansa päättivät naittaa hänet 31-vuotiaalle serkulleen. Köyhän perheen tyttärellä ei ollut koulutusta eikä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa. Kuvassa lapsiavioliittoa vastustanut Shirin äitinsä kanssa kotinsa edustalla Pohjois-Bangladeshissa.

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

Uusimmat

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset