Kesäajan viimeisenä lauantaina taivas tuhnuaa vettä eikä päivä ota valjetakseen. Kaupungeissa vielä kiskotellaan sängyissä ennen viikoittaista vaeltelua kauppakeskusten käytävillä, mutta täällä Paskolammin rannalla sijaitsevassa hirsimökissä kymmenkunta miestä punoo jo juonia hirvien päänmenoksi.
Ollaan Pohjois-Karjalassa Enon Pirttivaaran kylässä. Näillä mailla hirviä on metsästetty luvan kanssa vuodesta 1939. Valtaosan siitä mukana on ollut pirttipöydän päässä istuva Kauko Jääskeläinen. Hirviseurueen nimi on vaihtunut monta kertaa, mutta Jääskeläinen toimi sen metsästyksenjohtajana yli puoli vuosisataa.
75 vuotta täytettyään hän siirtyi rivimieheksi ja kuuntelee, tosin aktiivisesti kommentoiden, mitä seuraajansa Kyösti Hassinen juttelee tapahtumista edellisen viikonlopun jälkeen. Yksi hirvilava on viikolla siirretty ”loihakalle passipaikalle” ja hirvien ”kuumasta kulkupaikasta” on raivattu pusikkoa pois.
Satelliitti seuraa hirvikoiraa
Suurin muutos hirvenmetsästyksessä on uusi teknologia. Aiemmin metsästäjillä ei ollut mitään mahdollisuutta pitää yhteyttä toisiinsa jahdin aikana. Kauko Jääskeläinen määräsi pitämään mukana kiväärin hylsyä. Siihen puhaltamalla viestitettiin muun muassa jahdin päättyminen. Kaadon merkiksi taas ammuttiin kolme laukausta ilmaan.
Ensin avuksi tulivat radiopuhelimet, mutta nyt koirien kaulassa on satelliittipannat. Metsästystä johtava Kyösti Hassinen istuu repulla kivääri polvillaan ja tuijottaa kiinteästi älypuhelimeensa. Siihen ladatusta paikannusohjelmasta hän näkee reaaliajassa, miten koirat liikkuvat.
Laajempi reportaasi hirvijahdista ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä 18.11.
uutiskirje 
