Linnunrata häviää kaupunkien valosaasteeseen

Pimeydestä on tullut uhanalainen henkinen voimavara. Ihmisille ei tarjoudu mahdollisuutta nauttia ja rauhoittua pimeydestä.

Öinen liikenne ja valaistut rakennelmat ovat hävittäneet luontaisen pimeyden suuresta osasta Etelä-Suomea. Kirkkailta valolähteiltä suojaisia alueita toki löytyy, mutta asutuskeskusten ja teiden valot kajastavat syrjäseuduillekin.

Valon määrä kasvaa nopeasti. Sitä syydetään turhaan taivaalle, miljardien eurojen edestä.

Tutkijat ovat havahtuneet valosaasteen aiheuttamiin ongelmiin teollisuusmaissa. Valosaasteen määrä lisääntyy myös kehitysmaissa, koska valoa pidetään Lyytimäen mukaan edistyksen symbolina.

Valosaaste lisääntyy etenkin tiiviisti asutuilla seuduilla. Esimerkiksi Koillis-Italiassa saaste on lisääntynyt kymmenen prosenttia vuodessa 1960-luvulta viime vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Keinovalotonta kolkkaa maailmasta on lähes mahdotonta löytää. Länsi-Eurooppa, Japani ja USA:n itäosat hehkuvat satelliittikuvissa lähes kokonaan valaistuina. Puolet eurooppalaisista, kaksi kolmasosaa Yhdysvalloissa asuvista ja kaikkiaan noin viidennes maailman väestöstä on menettänyt näkyvistään Linnunradan.

Kokemuksen menetystä ei voi rahassa mitata. Tähtitaivas himmenee, kun taivaalle syydetään valoa.

Aamu- ja iltaruskon hetketkin latistuvat, kun valosaaste kadottaa hämärän eri vivahteet. Rakennusten kauniit piirteet muuttuvat mitään sanomattomiksi; ne eivät puhuta katsojaa.

– Jos pimeydelle ei varata nyky-yhteiskunnassa omaa paikkaansa ja aikaansa, se katoaa, Lyytimäki kirjoitti jo vuonna 2005 Ympäristö- ja Terveys -lehdessä. Kyse ei ole tutkijan mukaan valon vähentämisestä kaikkialla, vaan valon ja pimeän oikeasta suhteesta.

Lääkkeet vähissä
vähentää valosaastetta

Keinot vähentää valosaasteen määrää ovat Lyytimäen mukaan lähes olemattomat. Vähimmäisvalaistuksesta esimerkiksi turvallisuuden kannalta voidaan antaa ohjeistusta, mutta valon määrälle ei ole säädetty ylärajaa.

Mainosvalaistusta pitäisi Lyytimäen mukaan voida säädellä kaupunkikuvallisista syistä. Samoin tutkija ei näe perustetta sille, että esimerkiksi ABS-bensiininjakeluketju valaisee mainostorninsa, vaikka vain pieni osa mainoksen tavoittaneista kuuluu yhtiön kohderyhmään.

Nykyinen lainsäädäntö antaa vähän työkaluja säädellä mainosvalaistusta ylipäätään, saati että päättäjillä olisi siihen haluja. Räikeimpien esimerkkien joukkoon voi nimetä vanhan Commercen talon hampurilaisketjun mainoksen Tampereen Keskustorin kulmassa.

Puistojen ja pihojen pallovalaisimet tulisi Lyytimäen mukaan julistaa pannaan, koska suuri osa niiden antamasta valosta menee avaruuteen. Pallovalo vangitsee lisäksi silmät niin, että muun ympäristön tarkkailu jää taka-alalle. Tutkija ehdottaakin, että valaisimet varustetaan huokeilla varjostimilla. Näin vältytään valon häiritsevältä vaikutukselta.

Tutkijan mielestä kaikkien ulkovalaisimien tulisi antaa valonsäteet vähintään viiden asteen kulmassa alle horisontin.

Lyytimäen mukaan uudet led-valaisimet on sekä mahdollisuus että uhka. Halvan hinnan takia led-lampuilla ihmiset saattavat koristaa omakotitalonsa pihan tivolin kaltaiseksi.

Toisaalta led-valo mahdollistaa valon aallonpituuden muuntelemisen käyttötarkoituksen mukaan. Kasvihuoneiden valaistuksessa on yleisesti otettu käyttöön led-tekniikka, joka mahdollistaa myös halutun kohteen valaisemisen tarkemmin kuin perinteisillä menetelmillä.

Suurin osa
ajasta keinovalossa

Valveillaoloajastaan suurimman osan suomalaiset viettävät keinovalaistuksessa. Ihmisen psyykkinen tila ja elintoiminnot on kuitenkin viritetty luonnonvalon mukaan toimivan evoluution määräämänä.

Jo heikkotehoinenkin valo öiseen aikaan vähentää ihmisen sisäistä kelloa säätelevän melatoniinin eritystä. Käpyrauhasen erittämä hormoni lisää uneliaisuutta ja laskee kehon lämpötilaa.

Melatoniinin puute aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin lentomatkojen aikaeroväsymys. Päättelykyky heikentyy sekä esiintyy hajamielisyyttä ja masentuneisuutta.

Pitkäaikaisen valoaltistuksen vaikutuksista yöaikaan ei juurikaan tiedetä. On kuitenkin osoitettu, että pienikin valonpilke haittaa ihmisen yöunta.

Valosta riski
rintasyöpään

Öisen valosaasteen uskotaan lisäävän naisilla riskiä sairastua rintasyöpään. Melatoniinin tuotto ihmisessä loppuu heti, kun tämä altistuu valolle. Melatoniini puolestaan pitää kurissa estrogeenin tuotantoa. Sen liiallinen eritys edistää syövän syntymistä.

Valosaaste häiritsee myös monien muiden eliöiden hormonaalisia toimintoja. Tiedetään, että yöllä muuttavien lintujen suuntavaisto häiriytyy liiallisen valon takia. Tähtien ja kuun valon mukaan suunnistavat linnut voivat harhautua muuttoreiteiltään. Ne saattavat lisäksi matalalla lentäessään törmätä valaistuihin rakennuksiin ja muihin rakennelmiin.

Valo altistaa saaliseläimet yöpetojen hyökkäyksille. Se estää eläimiä myös lepäämästä.

Valon vaikutus kasvien vuodenaikarytmiikkaan näkyy siinä, että puistolampun alla kasvava puu pudottaa lehtensä myöhemmin kuin luonnonvalon mukaan elävä lajitoverinsa.