Joukko kuntia on jopa ilmoittanut, että harkitsevat Kuntaliitosta eroamista, jos Kuntaliitto ei pane kapuloita kuntauudistuksen rattaisiin.
Monet pienemmät kunnat vastustavat hallituksen aikeita rakentaa seuraava kuntauudistus maakuntien pääkaupunkien tai muiden keskisuurten kaupunkien varaan.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa ajatuksena on, että alueen pienemmät kunnat liittyisivät maantieteellisestä sijainnistaan riippuen joko Kuopioon tai Iisalmeen. Hallituksen suunnitelmissa Suomen kartta on piirretty siten, että maa on jaettu suurten ja keskisuurten kaupunkien kesken.
Tämä ei pienkunnille kelpaa.
Kuntakentän kapinahenkeä aiotaan tyynnyttää kehittämällä uusia keinoja kuntademokratian parantamiseksi. Ajatuksena on, että jatkossa kuntauudistuksia tai kuntaliitoksia ei enää voisi syyttää lähidemokratian kaventamisesta.
Lähidemokratian kehittämisellä halutaan myös pehmentää kunnallisten luottamushenkilöiden kuten kunnanvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten jyrkkää muutosvastarintaa. Tyypillisesti kuntaliitoksia vastustetaan, koska luottamushenkilöt eivät ole halukkaita luopumaan omasta valta-asemastaan kunnallisessa päätöksenteossa.
Lähidemokratia kirjataan lakiin
Hallitus on ilmoittanut, että kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian muodot ja niiden käyttöönotto olisivat kuntien päätettävissä.
– Tavoitteena on, että kuntalakiuudistus ei kaventaisi lähidemokratiaa. Eli kyse on siitä, miten kuntalainen nähdään, projektipäällikkö Aija Tuimala Kuntaliitosta sanoo.
Tuimala johtaa Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -ohjelmaa.
Lähidemokratia tarkoittaa kunnan- tai kaupunginosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kaupunginosahallintoa. Kunta ei kuitenkaan olisi velvoitettu ottamaan uusia päätöksentekotasoja käyttöön.
Lähidemokratian uudistamisessa halutaan myös varmistua siitä, että kaikki kunnan- tai kaupunginosat saavat edustuksensa valtuustossa.
Edustuksellista demokratiaa vaalittava
Aija Tuimala korostaa, että äänestämällä valittavat luottamusmiehet ovat vain yksi lähidemokratian muoto. Myös niin sanotut yhden asian liikkeet, kansalaisadressit ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva aktivismi ovat lähidemokratiaa.
Vaikka vaikuttamisen muodot ovat murroksessa, Tuimala pitää edustuksellista kuntademokratiaa lähidemokratian perustana.
– Kunnallinen järjestelmämme perustuu tulevaisuudessakin edustukselliseen demokratiaan, Tuimala sanoo.
Samalla myös uusia vaikuttamisen muotoja täytyy pitää esillä, jotta nuoret ja nuoret aikuiset saadaan päätöksentekoon mukaan.
– Tulevaisuuden sukupolvet eivät näe edustuksellista demokratiaa vaikuttamisen keinona. Heille ei riitä, että tuntevat jonkun päättävän henkilön, johon ottavat yhteyttä tarvittaessa. He haluavat ottaa suoraan kantaa valmisteltaviin asioihin ja käyttämiinsä palveluihin.
Alueiden erilaisuus huomioitava
Myös kuntien ja alueiden erilaisuus hiertää kuntauudistuksessa. Kuntaliitto on linjannut, että alueellinen erilaisuus pitää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi.
– Tämä on meille hyvin tärkeä tavoite. Alueiden erilaisuus pitää huomioida. Sama malli ei sovi kaikille, Tuimala sanoo.
Kuntaliiton mukaan kuntauudistus tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle. Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen perustuvia kuntia. Muille alueille tulisi muodostaa maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia tai kuntien yhteenliittymiä.
uutiskirje 
