Mikä yhteinen kanta
EU on pyrkinyt yhtenäistämään jäsenmaiden asevientiä laatimalla puolustustarvikkeiden viennin käytännesäännöt (Code of Conduct) vuonna 1998. Kymmenen vuotta myöhemmin niistä tuli jäsenmaita juridisesti sitovat, kun solmittiin yhteinen kanta (Common position). EU:n lainsäädännössä yhteinen kanta on heikompi kuin direktiivi tai säädös. Yhtäältä tarkoituksena on ollut lisätä asevalvontaa sekä edistää jäsenmaiden aseteollisuuksien kilpailukykyä yhdenmukaistamalla vientisäädöksiä.
Hiljattain EU sääti puolustustarvikkeiden sisämarkkinadirektiivin, joka vapauttaa sotatarvikkeiden kaupan jäsenvaltioiden alueella. Tarkoituksena on edistää EU:n sotilaallista kykyä luomalla yhteinen sotatarviketeollisuus. Eduskunta on parhaillaan saanut käsiteltäväkseen yhteisen kannan ja sisämarkkinadirektiivin puolustustarvikkeiden vientilain uudistuspaketissa.
Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin mukaan Suomen hallitus päättää lähiaikoina kauaskantoisesta asekaupasta. Kysymyksessä on vientilupa, jolla Patria saisi luvan viedä 36 raskasta Nemo-kranaatinheitintä Yhdysvaltain hallituksen FMS-asekauppaohjelmassa jollekin kolmannelle valtiolle.
SaferGlobe Finland kertoi toukokuussa kaupan lopullisena määränpäänä olevan Saudi-Arabia. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Kansan Uutisten Viikkolehti (13.5.2011).
Uhrataanko sitoutuminen demokratiaan?
Tekeillä olevaa kranaatinheitinkauppaa arvosteltiin marraskuun puolivälissä julkaistussa Gentin yliopiston EU:n asevientiä arvioineessa raportissa.
Lessons from MENA - raportin kirjoittaneet Euroopan johtavat aseviennin tutkijat belgialainen An Vranckx, hollantilainen Frank Slijper ja englantilainen Roy Ibister arvelevat Suomen virallisen ulkopolitiikan, kuten demokratian ja naisten aseman edistämisen sekä rauhanrakentamisen unohtuvan kranaatinheitinkaupassa strategis-taloudellisten intressien takia.
”[Kielteinen] vientilupapäätös myös todennäköisesti sulkisi Patrian tien tulevaisuuden yhteistyöltä pohjoisamerikkalaisten kumppanien kanssa, joka jo vei Patrian paljon pidemmälle Yhdysvaltain hallituksen asekauppaohjelman kautta. Kun suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomelle tärkeitä, on todennäköinen riski, että maan sitoutuminen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin uhrataan”, raportissa arvioidaan.
Varautumista kansannousuun?
Saudi-Arabia on diktatuuri, jossa kansalaisyhteiskunta kuten ammattiyhdistysliike on kielletty. Saudi-Arabia on hyökännyt Jemeniin sekä lähettänyt sotilaita voimakeinoin kansannousuaan tukahduttavan Bahrainin avuksi, raportti listaa.
Raportti muistutti myös niin sanotun arabikevään kokemuksista. Libyan ja Syyrian johtajat ovat käyttäneet raskasta aseistusta kansannousujen tukahduttamiseen. Muammar Gaddafin joukot esimerkiksi ampuivat rypälepommeilla Misratan kaupunkia Libyassa. Ihmisoikeusjärjestöjen tutkimuksissa selvisi, että rypälepommit olivat peräisin Espanjasta.
Yksin vuonna 2009 EU-maat veivät Saudi-Arabiaan aseita viidellä miljardilla eurolla. Nyt suomalaisten kranaatinheittimien lisäksi tekeillä on saksalainen panssarivaunukauppa.
Puolustusministeri ei vastannut
Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja SaferGlobe Finland kysyivät Gentin yliopiston raporttia varten ulkoministeri Erkki Tuomiojalta, kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalalta, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilta ja puolustusministeri Stefan Wallinilta heidän kantaansa Patrian vientilupaan.
Varsinainen vientilupaviranomainen, puolustusministeri Wallin ei vastannut kyselyyn. Kolmen ministerin yhteisen vastauksen mukaan asiasta tehdään kokonaisvaltainen arvio, jossa on tärkeää tarkastella myös ihmisoikeustilannetta.
”EU:n puolustustarvikkeiden vientiä koskevan yhteisen kannan mukaisesti asevientilisenssejä ei tule myöntää maihin, joissa aseita saatetaan käyttää sisäisiin sortotoimiin”, ministerit vastasivat.
Tutkija An Vranckx sanoi SaferGlobe Finlandille, että vientilupa on puhtaasti poliittinen päätös. Hän vertasi asiaa belgialaisyhtiön tekemään Libya-kauppaan, jossa poliittisessa päätöksenteossa lopulta kaikki suositukset varovaisuuteen työnnettiin aivan viime minuuteilla syrjään.
Saudi-Arabiaan on annettu EU:ssa vain yksi kielteinen päätös viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samana aikana muihin Persianlahden alueen maihin annettiin yhteensä 30 kielteistä vientilupapäätöstä.
”Vientikriteerit julkistettava”
Raportin tekemiseen osallistunut SaferGlobe Finlandin asevientitutkija Jarmo Pykälä pitää kranaatinheitinkauppaa Suomen asevientipolitiikan koetinkivenä.
– Suomi on ilmoittanut olevansa sitoutunut yhteiseen kantaan ja jos tälle kaupalle myönnetään vientilupa niin se kyllä kyseenalaistaa tämän. Siinä tapauksessa mielestäni puolustusministeriön tulisi julkaista yhteisen kannan vientikriteerien arviointi, jotta nähdään, noudatettiinko niitä lopullista päätöstä tehtäessä.
Hän muistuttaa, että mikäli kranaatinheitinkauppa toteutuu, tulee yhdestä maailman vähiten demokraattisesta maasta yksi Suomen suurimpia asekauppakumppaneita.
Suomalainen kranaatinheitinkauppa kuuluu Yhdysvaltain vuonna 2006 hyväksymään yli viiden miljardin dollarin Foreign Military Sales -asekauppaan Saudi-Arabian kanssa. Suomessa kranaatinheitinkaupan valmistelut alkoivat heinäkuussa 2008. Patria solmi lopullisen kauppasopimuksen vuosi sitten marraskuussa.
Pykälän mukaan Suomen asevientijärjestelmää tulisi muuttaa niin, että hallitus päättäisi kaupoista ennen kuin niitä aletaan toteuttaa. Näin tapahtuu esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa kongressi hyväksyy aseviennin vuosia ennen kaupan toteutumista.
– Kyllä Suomessakin tällainen toimintatapa vahvistaisi demokratiaa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan avoimuutta. Se olisi myös yritysten etu, kun ne välttäisivät taloudelliset riskit tietäessään etukäteen mitä pidetään poliittisesti sallittuna ja mitä ei.
Mikä yhteinen kanta
EU on pyrkinyt yhtenäistämään jäsenmaiden asevientiä laatimalla puolustustarvikkeiden viennin käytännesäännöt (Code of Conduct) vuonna 1998. Kymmenen vuotta myöhemmin niistä tuli jäsenmaita juridisesti sitovat, kun solmittiin yhteinen kanta (Common position). EU:n lainsäädännössä yhteinen kanta on heikompi kuin direktiivi tai säädös. Yhtäältä tarkoituksena on ollut lisätä asevalvontaa sekä edistää jäsenmaiden aseteollisuuksien kilpailukykyä yhdenmukaistamalla vientisäädöksiä.
Hiljattain EU sääti puolustustarvikkeiden sisämarkkinadirektiivin, joka vapauttaa sotatarvikkeiden kaupan jäsenvaltioiden alueella. Tarkoituksena on edistää EU:n sotilaallista kykyä luomalla yhteinen sotatarviketeollisuus. Eduskunta on parhaillaan saanut käsiteltäväkseen yhteisen kannan ja sisämarkkinadirektiivin puolustustarvikkeiden vientilain uudistuspaketissa.
uutiskirje 
