EU-huippukokouksessa on painittu torstain ja perjantain aikana siitä, luovutaanko yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa. Saksan ja Ranskan aloitteesta ehdotettiin sen sijalle 85 prosentin määräenemmistöpäätöksiä, jolloin Suomen kaltainen pieni maa voisi tulla jyrätyksi.
Suomi jäi yksin vastustavan kantansa kanssa, mutta se riitti, koska voimassa olevien sääntöjen mukaan tarvitaan yksimielisyys. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) neuvotteluvaltuudet ovat kuitenkin olleet yksiselitteiset.
– Näkemys on selkeä, että yksimielisyysperiaatteesta ei pidä luopua, Arhinmäki sanoo ja arvioi, että päinvastaisen kannan saaminen läpi Suomen eduskunnassa voi olla hyvin vaikeaa.
– Enkä tiedä, esittääkö sitä kukaan, hän jatkaa.
Ei tulkinnanvaraa
Arhinmäki huomauttaa, että asiasta on olemassa hallituksen ja eduskunnan suuren valiokunnan kanta, jonka mukaan Suomi luovu yksimielisyysperiaatteesta.
– Me pidämme tiukasti kiinni tästä näkemyksestä, Arhinmäki sanoo ja muistuttaa siitä, että perustuslakivaliokuntakin totesi perjantaina esityksen olevan Suomen perustuslain vastainen.
Hän arvioi, että Suomessa ollaan tyytyväisiä Suomen menettelyyn.
– Luulisin ihmisten olevan tyytyväisiä siihen, että olemme pitäneet kiinni meille tärkeimmistä asioista eli siitä, että yksimielisyys säilyy päätöksenteossa, jolloin budjettivallan säilyy kotimaassa. Lisäksi huolehditaan yksityisten sijoittajien vastuun sisällyttämisestä kriisirahastoon.
Arhinmäki pitää perjantaina jatkuvien EU-kokousten asialistalla oleellisina asioina juuri sijoittajavastuuta ja yksimielisyysperiaatetta.
Sijoittajavastuu turvassa
Sijoittajavastuun toteutumisesta on perjantain aikana ollut myös vastakkaisia käsityksiä julkisuudessa. Muun muassa uutistoimisto Bloomberg arvioi, että siitä on luovuttu.
– Kyllä se on kirjattu asiakirjaan, Arhinmäki sanoo ja siteeraa asiasta englanninkielistä tekstiä.
– Sitä paitsi se on eduskunnan ja hallituksen kanta. Sen suuruudesta tulee tietysti kova vääntö.
Yllätyksiäkin on tullut. Hän ihmettelee, mistä neuvotteluihin tuli vaatimus siitä, että maiden koko julkisen talouden alijäämä saa ei saa ylittää 0,5 prosenttia.
– Tämä on todella ison luokan kysymys, mutta siitä ei ole käyty etukäteen ollenkaan keskustelua, hän sanoo.
– Ei tuon luokan asiaa voi yhtäkkiä tuoda jonkun huippukokouksen kautta esille. Se vaatii erittäin huolellisen eduskuntakäsittelyn.
Ulos eurosta?
Arhinmäki ei yhdy perjantaina esimerkiksi keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarisen esittämään näkemykseen siitä, Suomessakin pitäisi alkaa varautua mahdollisuuteen jättää euro.
– Tässä tilanteessa jotkut toivovat euron hajoamista, mutta sehän merkitsisi sitä, että sijoittajat pääsisivät irti vastuistaan. Ei eurosta yhtäkkiä voi hypätä pois. Se olisi erittäin vaikea tilanne Suomellekin, hän sanoo.
lehti 