Perussuomalaisten onnenpotku oli euron kriisi.
–EU:n talouskriisi nousi eduskuntavaalien pääaiheeksi ja Timo Soini on ollut jo pitkään Suomessa tunnetuimpia EU-kriitikkoja. Hän oli näkyvin hahmo, joka näitä tukipaketteja kritisoi, tutkija Mari K. Niemi analysoi Helsingin Sanomain säätiön järjestämässä ”Jytkyn anatomia” -seminaarissa maanantaina.
Teoria aiheen omistamisesta
Niemen havainto perustuu niin sanottuun aiheen omistamisen teoriaan.
– Omille aiheilleen julkisuutta saava puolue menestyy aina vaaleissa. Puolueelle on etua, jos sen omat aiheet pääsevät vaaleissa pääaiheiksi.
Niemi muistuttaa, että eri puolueille eri aiheet ovat edullisia.
– Sosialidemokraatit ovat perinteisesti hyötyneet hyvinvointivaltioon liittyvistä kysymyksistä. Vihreät hyötyvät ympäristöteemojen noususta. EU-aihe on perussuomalaisten lempiaihe, jota puolue on pitänyt yllä.
Niemi huomauttaa, että Suomen EU-politiikan nouseminen eduskuntavaalien kiistattomaksi ykkösaiheeksi oli hyvin erikoista.
– Europolitiikkaan liittyvät aiheet eivät ole aikaisemmin nousseet keskeisiksi edes Euroopan parlamentin vaaleissa.
Suosiko media perussuomalaisia?
Perussuomalaisten vaalivoittoa tutkinut Turun yliopiston tutkijatiimi ei allekirjoita väitteitä siitä, että media olisi tarkoituksellisesti suosinut perussuomalaisia tai käsitellyt heitä silkkihansikkain.
Sen sijaan perussuomalaisten saama suhteellisen myönteinen mediajulkisuus johtui median normaalista toimintalogiikasta.
– Yksi keskeinen havainto on, että perussuomalaiset hyötyivät hyvin paljon saamastaan mediajulkisuudesta. Tämä ei tarkoita, että puoluetta olisi suosittu mediassa. Se on eri asia. Syyt siihen, että puolue hyötyi mediajulkisuudesta, löytyvät muualta.
Median toimintatapaan kuuluu käsitellä aiheita kahdelta eri kantilta. Tällä kertaa asetelma ei ollut hallituspuolueet vastaan oppositio, vaan hallitus vastaan Timo Soini, koska eurokriittisyys on ollut perussuomalaisten pääpolttoainetta.
Sosialidemokraattien suusta kuultua eurokriittisyyttä ei julkisuudessa pidetty uskottavana, koska puolue on perinteisesti ollut euromyönteinen. Median silmissä pääoppositiopuolueeksi nousi perussuomalaiset.
Uutisoitiinko gallupeista liikaa?
Euron kriisin ohella puolueen saama myönteinen gallup-julkisuus nosti perussuomalaisia. Niemi huomauttaa, että gallupit tai gallup-uutisointi on harvoin tarkoitushakuista, vaikka niillä on suuri merkitys vaalien lopputulokseen.
– Puolueen kannatuksen on oltava aidosti nousussa, jotta gallup-ilmiö voi alkaa.
Gallup-ilmiö tarkoittaa, että menestys gallupeissa lisää puolueen kannatusta entisestään. Osa äänestäjistä lähtee aina voittajan kelkkaan ja hylkää laskusuhdanteessa olevan puolueen.
– Näissä vaaleissa oli hyvät edellytykset tälle ilmiölle, koska gallupeja oli enemmän kuin aikaisemmin. Muutoksen suunta oli myös hyvin vahva ja siitä uutisoitiin paljon. Kansalaiset altistuivat gallupeille ja puolueen profiili vahvistui, Niemi toteaa.
Kuva: Aleksi Vienonen Kuva: Aleksi Vienonen
uutiskirje 
